Tarkastellaan aluksi autoilun kustannuksia:
Normaalin uuden (0-4 vuotta) perheauton kaikki kustannukset pl. polttoaine ovat noin 450 euroa kuukaudessa. Suurin osa ajaa vanhemmalla autolla ja monet pienemmällä, joten pääomakustannuksetkin ovat pienemmät. Toisaalta monet myös haluavat sijoittaa autoonsa enemmän. Keskimääräistä auton pääomakustannusta en tiedä, pyydän palautetta jos jompikumpi lukijoista tietää.
Tyypillinen autolla ajettu matka vuodessa on 15 000 - 20 000 km. Käytän tullin verotuksen perusteena käyttämää määrää 18.000 km/v eli 1.500 km/kk. Polttoaine maksaa tänään n. 1,50 € / l ja sitä kuluu 6,5 l / 100 km. Polttoainekustannuksiksi saadaan siis tällä hetkellä 146 € / kk.
Ylläolevasta nähdään, että polttoainekustannukset ovat tyypillisessä esimerkkitapauksessa vain neljännes autoilun kustannuksista. Tässä katsannossa tuntuu yliammutulta polttoaineen hinnan mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa saama julkisuus. Olisihan paljon tehokkaampaa vaikuttaa kustannuserään, joka on kolme kertaa niin suuri kuin polttoainekustannukset.
Kuvitellaan, että 20 vuoden päästä bensiinilitra maksaa nykyrahassa 15 euroa. Tämä tuntuu ehkä nykyhintaan verrattuna kalliilta. Kuitenkin se tarkoittaisi vain 12% vuosittaista nousua. Kukaan ei tiedä saako bensaa silloin noinkaan halvalla. Kukaan ei tiedä edes, saako sitä millään hinnalla. Voi olla, että öljyntuottajamaat käyttävät vähenevän öljynsä kokonaan itse eivätkä myy sitä ollenkaan meille muille. Voi myös olla, että valtiot saavat ostaa jonkun määrän, joka käytetään välttämättömin kuljetuksiin ja öljyä ei yksityiseen kulutukseen jaeta ollenkaan 25 vuoden päästä. Mutta leikitään, että bensiini on yleisesti myytävä hyödyke ja sen hinta nykyrahassa olisi kymmenkertainen.
Mitä siis voitaisiin tehdä, että autoilun kokonaiskustannukset säilyisivät nykyisen suuruisina, esimerkissäni 600 € kuukaudessa, edelleen nykyrahassa, inflaatiota en ota tässä huomioon enkä ostovoiman mahdollista kasvua.
Polttomoottorissa on 100 vuoden historiasta huolimatta vielä kehittämisen varaa. Polttoaineen lämpöenergiasta muuttuu nykytekniikalla liike-energiaksi 10-20%. On useita salaliittoteorioita siitä, miksi tätä hyötysuhdetta ei ole haluttu kehittää, koska öljy-yhtiöiden ja autotehtaat ovat omistaneet samat tahot. Sen verran luotan markkinamekanismeihin, että uskon, että jos joku mullistava keksintö hyötysuhteen vaikkapa kaksinkertaistamiseksi olisi tehtävissä, se olisi vuosisadan aikana tehty. Arvelen siis, että polttomoottoriauton hyötysuhdetta ei merkittävästi voi kasvattaa.
Nykyiset autot ovat käyttötarkoitukseensa nähden tuhlaavia. Suurimmassa osassa ajosta kyydissä on yksi ihminen ja matkan keskinopeus ylittää harvoin 40 km tunnissa. Auto on silti suunniteltu kuljettamaan viisi ihmistä ja tavaroita ja se on tehokkaimmillaan n. 80-90 km/h nopeudessa ja pystyy jopa 150 km/h nopeuksiin, joskin moottorin termiset häviöt sekä liikevastus kuluttaa tällöin polttoainetta valtavalla vauhdilla. Tämän monikäyttöisyytensä takia auto olikin edellisen vuosisadan menestystarina. Suhteellisen halvalla pystyttiin ratkaisemaan lähes kaikki yksityishenkilön kuljetustarpeet. Öljyn jälkeisessä taloudessa nykyinen henkilöauto kaikille on liian kallis ratkaisu. Tarvitsemme erilaisia ajoneuvoja erilaisiin kuljetustarpeisiin.
Ennustan, että jos tulevaisuuden liikenne perustuu polttomoottoriin, tulevaisuuden perusauto on kaksipaikkainen ja kevyt, sen polttoaineen kulutuksen kannalta optimaalinen matkanopeus on noin 40 km/h ja maksiminopeus 50-70 km/h. Auton kuutiotilavuus on 100-200 cc ja moottorin teho sen mukainen. Tällainen ajoneuvo ratkaisee suurimman osan matkoista, joita nykyisillä henkilöautoilla tehdään matkanopeuden juurikaan kärsimättä.
Tämä perustuu siihen, että suurin osa autoista on kaupungeissa ja niillä tehtävät matkat ovat lyhyitä. 20 vuoden päästä ihmisistä asuu kaupungeissa vielä suurempi osa. Suurin osa auton käynnistyksistä on 1-15 kilometrin matkoja varten. Jos autossanne on ajotietokone tai GPS-laite, tehkääpä koe, jossa kirjaatte kuukauden ajalta automatkoistanne keskinopeuden, pituuden ja matkustajien määrän. Tulette hämmästymään siitä, miten harvoissa matkoissa keskinopeus ylittää 40 km/h ja miten harvat matkat ovat pidempiä kuin 20 km. Tällaiset matkat, jotka jo nyt muodostavat valtaosan kaikista matkoista, voidaan ratkaista yllä kuvatulla kevytautolla. Liikenteen tukkona kevytauto ei 2028 olisi, koska liikenne olisi juuri kevytautoja.
Kuljetustarpeet, joissa tarvitaan suurempaa nopeutta tai suurempaa kapasiteettia, ratkaistaan toisella tavalla. Näitä tapoja ovat esimerkiksi ajoneuvon lainaus, vuokraus tai autopoolit. Joillakin harvoilla olisi myös varaa kulkea nykyisen auton kaltaisella autolla, "täysautolla".
Mielikuvia uudesta autosta voi lähteä hakemaan vaikka ajattelemalla nykyisiä mopoautoja, Smartia ja Tata Nanoa. Uuden kevytauton pienempi moottori ja keveys pienentävät huomattavasti kulutusta. Nykyisten mopoautojen kulutus on n. 3,5 l / 100 km, mikä kuulostaa hirvittävältä tuhlaukselta 50 cc moottorilla, kun täysautojakin pystytään jo tekemään 4,4, l kulutuksella. Mihin kevytautossa päästäänkään, jos kehittelyyn käytetään sama panostus? Arvioin, että kun massatuotannon ansiosta optimointi on mahdollista, päästään 2,5 l kulutukseen. Tämä on todennäköisesti yläkanttiin.
Kevytauton hinta olisi 20-30% nykyisistä auton hinnoista. Tata Nano tulee Intiassa myyntiin hintaan 1800 €. Nykyiset mopoautot ovat pikkuautojen hintaisia, mutta tämä johtuu pienistä valmistuseristä. Vakuutukset olisivat myös halvempia, koska vakuutettavat ajoneuvot ovat halvempia ja laskeneiden huippunopeuksien vuoksi onnettomuuksia olisi vähemmän. Huoltokustannukset olisivat yksinkertaisemman rakenteen vuoksi pienemmät. Arvioin, että kevytauton omistuskustannukset olisivat 35% nykyisen auton omistuskustannuksista.
Vuonna 2028 kustannukset ovat siis:
Polttoainekustannukset 2,5 l / 100 km * 15 € / l * 1500 km / kk = 563 €
Pääomakustannukset 35 % * 450 € = 158 €
Yhteensä 720 €
Pääomakustannuksia voidaan edelleen pienentää osaomistuksella. Naapurin kanssa hankittu yhteinen auto jo puolittaa kustannukset. Osaomistuksen suurin este on mielestäni ollut se, että auto on nähty persoonallisuuden ilmentymänä (vrt. mikä ajoneuvomerkki olet-testit tai tiedotusvälineiden pakkomielteenomainen tarve kertoa onnettomuuden aiheuttaneen auton merkki, jos se on keskimääräistä kalliimpi, ""Bemarimies kaahasi! Katso kuva!"). Tämä on tietysti autoteollisuuden onnistuneen markkinoinnin ansiota. Useimmissa taloyhtiöissä ruohonleikkurit ja lumikolat ovat yhteisomistuksessa. Jos auto pystyttäisiin näkemään pelkkänä esineenä, ei yhteisomistuksessa olisi mitään outoa. Tähän auttaa myös se, jos tulevaisuuden autoissa arvoja ovat vähäinen paino, vähäinen kulutus ja yksinkertaisuus. Tulevaisuuden auto ei ole peniksen jatke tai korvike.
Heikko merkki tulevaisuudesta on vitosen Smart-vuokra-auto, jonka kysyntä ylittää huimasti tarjonnan. Kun hinta on kohdallaan, autoa ei enää tarvitse omistaa eikä sitä tarvitse nähdä persoonallisuuden ilmentymänä. Tässä vuokra tosin on huomattavasti arvoa vähäisempi, erotuksen maksaa mainostaja, eikä tämäkään puu kasva taivaaseen. Autopoolien, kuten City Car Club, suosion kasvu on toinen osoitus siitä, että uudelle kuluttajasukupolvelle eivät auton omistaminen ja sen merkki enää mittaa ihmisarvoa.
Korostan vielä, että tässä visioitu uusi auto ei ole tasoa Corollan takasiiven uusi muotoilu, jolla kulutus tippuu 0,01 l vaan kokonaan uusi konsepti ja liikenteen ajatteleminen uudestaan.
Tässä skenaariossa siis selvisi, että autoilun kokonaiskustannukset eivät valtaosalle kasva merkittävästi, vaikka polttoaineen hinta kymmenkertaistuisi. Tämä edellyttää auton konseptin jyrkkää muuttamista sekä mahdollisesti mies ja auto -periaatteesta luopumista.
Skenaarion epävarmuustekijänä on polttoaineen hinta sekä autoteollisuuden halukkuus ruveta tarjoamaan uutta autoa viidenneksellä nykyisistä hinnoista. Ehkä tarvitaan kokonaan uusia toimijoita. Toimijoita, joilla on rahaa kehittelyn, tuotannon ja jakelun järjestämiseen. Voisiko Nokia kehitellä uuden auton? Tai Microsoft? Jättiyritykset hakevat jatkuvasti kasvun mahdollisuuksia. Vallankumous koko maailman autokannassa kuulostaa minusta aika suurelta mahdollisuudelta.
Linkit:
Viiden euron vuokra-auto: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Viiden+euron+vuokra-auto++on+liikkuva+mainosteline/HS20080313SI1KA02qrv
Osaomistusauto: http://www.citycarclub.net/Tata Nano: http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Tata+Nano+on+maailman+halvin+auto/1135233172257?ref=rss
Uutta vähäruokaista autoa: http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Sympaattinen+pikkuauto+sai++v%C3%A4h%C3%A4ruokaisen+dieselmoottorin/HL20080531SI1AL02nzb
