Tässä sarjan osassa tarkastelen mitä vaikutuksia olisi sillä oletuksella, että 20-30 vuoden päästä autot olisivat melko samanlaisia kuin nykyään, mutta niiden voimanlähteenä olisi sähkömoottori.
Sähköautot on kattavasti esitelty wikipedian suomen kielisessä artikkelissa, joten en referoi sitä tässä, vaan yritän keskittyä omiin päätelmiini faktojen pohjalta.
Sähköautoihin tutustuttaessa ensimmäiseksi hämmästyttää se, miten halpaa matkanteko niillä on. Johtuen siitä, että sähköauton hyötysuhde on paljon parempi kuin polttomoottorin ja sähkön huomattavasti kevyemmästä verotuksesta bensiiniin ja dieseliin verrattuna.
Nykyisten sähköautojen kulutus on 0,2-0,3 kWh / km. Jos kotonasi on 6 kw:n kiuas ja saunakertasi muodostuu tunnin lämmetyksestä ja kahden saunomisesta, kulutus on 18 kwh. Samalla sähköllä ajelisit sähköautolla 72 km. Toisaalta, jos sähköstä olisi pulaa, mieluummin varmaan pitäisi jääkaappia päällä kuin lataisi autoa, jääkaapin vuorokautisella 0,4 kwh kulutuksella autolla ajaisi vain 1,5 km.
Helsingin Energia myy yösähköä tänään hintaan 7,6 c/kwh, joten 100 km ajo sähköautolla maksaisi 1,9 € kun se polttomoottoriautolla maksaa 9,75 € (6,5 l/100 km,1,5 €/l). Vain polttoainekustannukset huomioiden siis. Polttomoottoriauton muuttuvat kustannukset ovat siis viisinkertaiset.
Älyttömän halpaa! Miksi emme siis kaikki siirry "äänettömiin ja päästöttömiin" sähköautoihin?
Syinä ovat:
Pääomakustannukset. Sähköautojen hinnat ovat pienistä valmistusmääristä johtuen huomattavasti polttomoottoriautoja suuremmat. Tämä ongelma korjaantuu itsestään, jos sähköautoista tulee valtavirtaa.
Akkujen tekniikka. Akut ovat raskaita, kalliita ja niillä saavutettu toimintasäde on 100-500 km. Akkuteknologia kehittyy vielä merkittävästi, joten en usko tämän tulevan merkittäväksi esteeksi sähköautojen yleistymiselle.
Sähköautojen saatavuus. Nykyisellään sähköauto on kallis kuriositeetti. Sähköauton massiivisen yleistymisen voi aiheuttaa öljyn draamaattinen kallistuminen tai valtiovallan tuki. Käsittelen jälkimmäistä myöhemmin.
Entä sitten hybridiautot? Hybridiautoissa voimanlähteenä on sekä sähkömoottori että polttomoottori. Tuntuu tuhlaukselta kantaa mukanaan kahta voimanlähdettä. Lisäksi nykyisiä hybridiautoja ei voi ladata muilla kuin auton omalla polttomoottorilla, mikä aika tehokkaasti nollaa koko hybridiauton idean. Ennustan, että hybridiauto ei ole merkittävä tekijä vuonna 2028.
Millä sähköautojen tarvitsema energia Suomessa tuotettaisiin? On selvää, että fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön määrää ei voida lisätä. Tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus Suomessa tulee myös tulevaisuudessa olemaan marginaalinen. Ydinvoima jakaa paitsi atomit, myös kansan mielipiteet. Voimasuhteet taitavat nyt olla suurin piirtein 50-50. Mutta jos kysymys asetetaan niin, että käveletkö bägisi kanssa golfkentälle vai rakennetaanko lisää ydinvoimaa, tötteröitä alkaa ilmestyä horisonttiin aika vinhaa vauhtia.
Yksi vaihtoehto on tietysti se, ettei tuoteta mitään vaan otetaan sähköä töpselistä. Tämän vaihtoehdon nykyiset ja entiset poliitikkomme ovat valinneet. Sähköä ostetaan pohjoismaisesta sähköporssistä ja Venäjältä. Venäläinen sähkö sinänsä toimii tiettävästi yhtä hyvin kuin länsimainenkin, mutta henkilökohtaisesti en luota sen saatavuuteen. Venäjän nykyhallitus käyttää energiatoimituksia ulkopolitiikkansa jatkeena, putki meneekin yllättäen poikki, jos Venäjän toimia maailmalla kritisoidaan. Minulle ei myöskään ole selvinnyt, miksi venäläinen ydinvoima olisi turvallisempaa kuin kotimainen ydinvoima. Arkijärki ja kokemukset todistavat päinvastaista: Ydinvoimaonnettomuudet Venäjän alueella 1. Suomen alueella 0. Läheltä piti -tilanteet: Suomi 0, Venäjä ?
Välipohdinta: Mitä jos OPEC-maat ottavat tulevaisuudessa oppia Venäjältä ja sitovat omat toimituksensa heille tärkeimpään arvoon eli uskontoon: öljyä toimitetaan vain maihin, jossa on otettu käyttöön islamin laki. Alkaisiko espoolaisiakin kiinnostaa Koraanin opiskelu?
Mutta asiaan: Paljonko sähköä sitten tarvittaisiin lisää? Suomen liikennesuorite on 53 mrd kilometriä. Nykyisellä sähköautotekniikalla siihen tarvitaan 0,25 kwh/km * 53 mrd eli 13,25 Twh. Tämä vastaa aika hyvin Olkiluodon nykyisten voimaloiden yhteistuotantoa (2007 14,4 Twh) tai uuden valmistuvan voimalan suunniteltua tuotantoa. Jos oletetaan, että tekniikan kehittyminen sähköautoissa ja ydinvoimaloissa nollaa ajosuoritteen kasvun, voin ennustaa, että Suomen autojen polttomoottorien korvaaminen tarvitsee yhden modernin ydinvoimalan lisärakentamista. Yksi lisäydinvoimala tarvittaisiin jo nyt tuonnin korvaamiseen ja toinen sähkön kulutuksen kasvuun ilman sähköautojakin, mutta ilmeisesti joillakin on kivempaa kun ydinvoimala on Ingalinassa eikä Loviisassa. Minulla ei ole.
Vuonna 2028 ydinvoimaa tuotetaan ehkä toriumin eikä plutoniumin avulla. Torium muuttuu vaarattomaksi jo 500 vuoden säilytyksen jälkeen, joten se on hurjan turvallista, ainakin jos vertaa uraanin 100 000 vuoteen. Tosin hyötysuhdekaan ei ole niin hyvä, mutta kustannukset silti kolmasosa kivihiileen nähden. Ja toriumin saatavuus on hyvä, sillä sitä on rantahiekassakin.
Joissakin maissa valtiovalta on ottanut ohjaavan roolin muutoksessa pois polttomoottoriautoista. Tanskan valtio lupaa sähköautoille 100% veronalennuksen. Pohdin valtiovallan roolia autokysymyksessä myöhemmin erillisessä tekstissä. Riittäköön nyt se, että jos Suomessa viriää keskustelu ohjaustoimenpiteistä sähköautojen suuntaan, valistuneen äänestäjän pitää esittää kysymys: Millä sähkö tuotetaan? Energiakysymys on liian tärkeä asia jättää poliitikkojen päätettäväksi.
Yksi kiinnostava kysymys on, miten autoilua sähköautojen yhteiskunnassa verotettaisiin. Polttoaineveroa kerätään 2007 budjetin mukaan 3 mrd €. Tämä on lähes 10% valtion tuloista (38,5 mrd). On selvää, ettei palveluita voida leikata vastaavalla summalla. Yhtä selvää on, ettei sähköä voida verottaa yhtä raskaasti kuin nestemäisiä polttoaineita, koska tällä olisi tuhoisat vaikutukset yhteiskuntaan, vaikka suurteollisuus saisikin sähkönsä eri hintaan. Jos vielä ajatellaan, että autojen sähköistymistä edistettäisiin luopumalla autoverosta niiden osalta, menetettäisiin 1,35 mrd € edestä autoveroa ja 0,59 mrd € edestä ajoneuvoveroa vuosittain. Vaikka yhtälö vaikuttaa haastavalta, luottamukseni on luja siihen, että ilman minun apuanikin keksitään tehokas tapa periä veroja myös sähköautoilusta.
Tässä kirjoitussarjan kolmannessa osassa tulin siihen tulokseen, että polttomoottoriautojen korvaantuminen sähköautoilla on mahdollinen skenaario. Se vaatii erityisesti akkutekniikan kehittymistä sekä päätöksiä siitä, millä tekniikalla tarvittava sähkö tuotetaan.
Linkit:
Hyvä artikkeli sähköautoista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköauto
Perustiedot hybrideistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hybridiauto
Suomen Sähköautoyhdistyksen erittäin mielenkiintoinen hanke "kaupallistaa" Toyota Corolla-sähköauto: http://www.sahkoautot.fi/hanke:esittely
Juuttien touhuja: http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Tanska+siirtyy+pian+sähköautoihin/1135235103987
Toyotan sähköauto vuonna 2010:
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Töpselistä+ladattava+auto+Toyotalta/1135237083538
