Top-6 teatterikokemukset

Se toinen blogin lukija kommentoi lauantaina, että blogissa on liikaa talousasiaa. Seksiä ja väkivaltaa toivottiin, mutta sitä odotellessa kerron elämäni top-6 teatterikokemukset. Pannaan vaikka aikajärjestyksessä.

Taru Sormusten Herrasta, Ryhmäteatteri Suomenlinnassa, 1988
Ryhmiksen massiivinen 6 tunnin spektaakkeli, jossa mukana teatterin kovin kaarti. Vesa Vierikko oli jo 20 vuotta sitten hieno Gandalf, nyt olisi varmaan täydellinen, Kari Väänänen kiemurteli epäinhimillisesti Klonkkuna.

Phantom of the Opera, Tukholma Oscarsteater, n. 1992
Oman lajityyppinsä,teatterin tuotteistamisen päätepiste. Saman esityksen voi nähdä samanlaisena versiona missä päin maailmaa tahansa. Mahtipontinen musiikki ja valtava ylöspano tekivät vaikutuksen. Osansa kokemukseen oli myös matkalla: Helsingin terminaalissa joimme rauhallisesti kaljaa ja katsoimme satamasta poistuvaa laivaa. Kun hetken pohtimisen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että sehän oli meidän laivamme, tuli hätä. Takseilla Turkuun ja tunnelmalliseen Seawind-alukseen laulamaan rekkakuskien iloksi karaokea.
The Phantom of the opera is there - inside my mind...

5715 in Technocolour, Teatteri Miksei, Lappeenranta, n. 1994
Varmaankin ainoa esitys, jonka olen käynyt katsomassa kolme kertaa muuta kuin viran puolesta. Nuorilla esiintyjillä valtava draivi, ulkona toukokuun helle, sisällä hiki ja rintalastaa hakkaava teknomusa. Kimmo Saksasen häpeilemättömät varastukset koko populaarikulttuurin kuvastosta ja lähtökohdiltaan täydellisten puujalkojen sata-lasissa tanssiesitykset. Murhanhimoinen pellenumero ja suklaavanukkaalla tahrittuja näyttelijöitä. Kaunista. Jos se tykitys olisi tehty Helsingissä, kaikki ovet olisivat olleet auki.
Tech-no-is-dead-tech-no-is-dead....

Yrjö Kallisen valaistuminen, Tampereen Teatterikesä, 1995
Suomussalmi-ryhmän vierailuesitys Esa Kirkkopellon näytelmästä, pääosassa Taisto Reimaluoto. Aivan uudenlainen teatterin muoto minulle, kun en Mahnovitsinaa ollut nähnyt. Filosofiaa ja kansanlauluja. Esitys sytytti kiinnostuksen Yrjö Kallisen teksteihin ja mystiikkaan laajemminkin.
Näytelmän voi lukea Kirkkopellon kirjasta Nuori Kaarti.
Se on työväenliikettä parhaimmillaan, parhaim-parhaim-parhaimmillaan...

Tuntematon sotilas, Kansallisteatteri, 2008
Kristian Smedsin "tulkinta" - no - tuntematon sotilas se oli siinä mielessä, että aika lailla omiin tarkoitusperiinsä oli herra Smeds kääntänyt kansallisen monumentin. Mutta hieno ja vaikuttava esitys, kaikki nykyteatterin keinot käytössä. Tankin tuhoamiskohtauksessa nauroin vedet silmissä.

Kiviä taskussa, Helsingin kaupunginteatterin studio Pasila, 2009
Martti Suosalo ja Mika Nuojua esittävät koko irlantilaisen kylän ihmiset ja eläimet kaupan päälle. Ihmeellistä miten näytelmässä on tekstiä niin pirusti ja silti tuntuu, että koko ajan mennään toiminta edellä. Suurin ihme on se, miten seitsemän vuoden jälkeen äijät improvisoivat tuoreen oloisesti ja tuntuvat nauttivan yhteisestä illasta yleisön kanssa. Kaikki nauttivat.

Nyt kun luen yllä olevaa listaa, kysyn itseltäni, missä olen ollut 13 vuotta. Olisiko sattumaa, että vanhempi poika on juuri 13? Ja kun omiakin juttuja on yrittänyt työn ohessa tehdä, on katsominen jäänyt vähemmälle. Pitänee vielä katsoa kuittilaatikosta, olisiko siellä joku timanttinen esitys, joka jäi mainitsematta.

http://jaloste.blogspot.com

Kiinan talous

Viime päivinä on mieltä askarruttanut kysymys, että milloin kiinalaiset saavuttavat meidän elintasomme. Kiinan virallinen talouskasvun tavoite on 8% (2008 toteutunut 9,8%). Tänä vuonna kasvattavat tosin talouttaan lähinnä alijäämäisellä valtion budjetilla, mutta rahaahan siellä on ja vielä enemmän amerikkalaisissa lainapapereissa, saa nähdä saavatko koskaan omiaan pois.

Kiinan BKT per capita oli $6100 ja Suomen $38400. Suomen BKT kasvoi viime vuonna 1,5%. Jos oletetaan, että sama meno jatkuisi, jossain vaiheessa BKT/capita on yhtä suuri kummassakin maassa.

Voit nyt laittaa silmät kiinni ja miettiä minäköhän vuonna tuo tapahtuisi.

Hmmm....

Hmmm...........

Oikea vastaus on 2038 eli vain 29 vuoden päästä.

Ajatusleikki tämä tietysti on, ei maailma noin lineaarisesti etene. Näemme vielä monenlaista mullistusta ennen tuota.

Linkit:
Erinomainen tietoresurssi maailman valtioista:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/index.html

Valtion talousarviosta löytynyttä

Meillä on sellainenkin vero kuin virvoitusjuomavero. Se on suuruudeltaan 4,5 c/l ja tuottaa valtiolle 36 miljoonaa vuodessa. Siinä on vero, jota voisi huoletta korottaa, vaikka kymmenkertaiseksi. Se ei kenenkään taloutta kaada ja jos kaataa, syy on jossain muualla kuin hallituksessa. Veronkorotus tuskin aiheuttaisi ylenmääräistä Viroon suuntautuvaa limsaralliakaan. Tai pimeään spraittilestinheittoon Kurvissa. Ehkä joku sentään tekisi kotipolttoista limsakoneella.

Vuoteen 1999 asti oli myös makeisvero. Sen poistamisen historiasta voi lukea linkeistä alla. Meiltä ei löydy munaa palauttaa mitään kansallista veroa, mutta toivon, että EU tuollaisen veron säätää.

Sokeria mätetään kansalle nyt niin valtavasti joka puolelta ja joka muodossa, että jotkut ovat ehdottaneet kyseessä olevan Euroopan laajuinen salaliitto, jolla päästään eroon maatalouden ylituotannosta. En tosin löytänyt netistä yhtään sivua, jolla vihjattaisiin salaliiton olemassaoloon. Tämä, jos mikä, on paras todiste siitä miten vahva salaliitto jo on. Ne ovat onnistuneet vaientamaan toisinajattelijat. Kohta pihvitkin tehdään sokerista! Hankkikaa lehmä kun vielä voitte!

Linkit:
Makeisveron historiaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Makeisvero
http://verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/25.syyskuu/NAMI3798.HTM

Vielä Ahvenanmaasta

Postaukseeni 1.3. oli tullut kaksi kommenttia siinä olleen Ahvenanmaan tasoitusmaksun dekadivirheen vuoksi. Korjasin sen ja löysin samalla tekstin, jossa Sale selittää, miksi Ahvenanmaalle palautetaan sen valtiolle maksamat verot.

En jaksa enää marista asiasta, kai valtion budjetissa on isompiakin kupruja. Kivahan se on, että ystävillämme Ahvenanmaalla menee hyvin.

Linkki:
Suti vs. Sale vuonna 1997
http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_KK_1043_1997_fi.html

Pari taloushuomiota

Pravdan vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen kirjoittaa Finnairin lentäjien lakosta: "kyseessä olisi harvinainen todellisen eliitin taistelu sellaisten etujen puolesta, jotka ovat tämän päivän näkökulmasta katsottuna kohtuuttomia."
Eipä siinä mitään, asiasta olen aika samaa mieltä minäkin. Mutta jotain hassua siinä on, että eliittiä näpäyttää mies, jonka tulot viimeksi valmistuneessa verotuksessa olivat 408 000€ vuodessa.

Samassa lehdessä oli tällä viikolla kiintoisa artikkeli tutkimuksesta, jossa selvitettiin EU:n 20 rikkainta ja köyhintä aluetta. Suomesta mukaan mahtui yksi alue - Ahvenanmaa. Ihmettelen entistä enemmän edellisessä bloggauksessa kertomaani valtion 240 miljoonan erillistukea Ahvenanmaalle. Mahtaako kukaan tietää mihin se perustuu?

Linkit:
Virkkusen marina
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lent%C3%A4j%C3%A4t+eri+planeetalla/1135243906145
Täältä löytyy linkki Eurostatin tutkimukseen.
http://euobserver.com/9/27649