Juice-projekti: Arvosteluperusteista

Esittelen tässä kirjoituksessa arvostelukriteereitäni projektissani, jossa laitan kaikki Juice Leskisen kappaleet paremmuusjärjestykseen. Kirjoitussarjan muihin osiin pääsee klikkaamalla tunnistetta "juice".

Kuunneltavuus. Tämä on keskeinen kriteerini. Miten innokkaasti biisin haluaisi kuulla uudestaan? Monen Juice-muistoissa on esimerkiksi rakas laulu "Bluesia Pieksämäen asemalla". Mutta kuinka moni kappaleesta pitävistä on sen kuunnellut viimeisen 30 vuoden aikana? Tai kuinka moni kuuntelee sen loppuun asti aloitettuaan? Tämä kriteeri laskee tietysti myös huumoribiisien järjestystä.

Tuoreus. Biisin tuoreuden en haluaisi antaa vaikuttaa arvosteluun. Mutta onhan niin, että Syksyn säveltä on mahdotonta kuunnella tuorein korvin. Minulle ennen projektia vähemmän tunnetut kappaleet ovat ehkä vähän saaneet tasoitusta, vaikka olen yrittänyt kompensoida kuuntelemalla niitä enemmän.

Henkilökohtaisuus. Musiikin arvottamisessamme aivan keskeinen merkitys on sillä, millaisessa elämäntilanteessa sen kuulemme. Yleensä elämän murroskohdissa kuultu musiikki on sitä parasta musiikkia. Lienee mahdotonta eristää tuota vaikutusta arvioista. Jotain voi tehdä sillä, että kuuntelee kaiken uudestaan useampaan kertaan.

Tuotanto. Tämäkin on vaikea arvotettava. 70-luvun äänitykset ovat korkeintaan välttäviä, Tauko II-levyllä jopa kammottavia. Uudet biisit kuulostavat paremmilta pelkästään parantuneen tekniikan ja parempien soittajien ansiosta, Coitus Inttiinhän haalittiin vaan jotain tyyppejä, joita sattui musahommat kiinnostamaan ja 90-luvun levyille Juice keräsi maan musiikillista kermaa.  Olen jossain määrin pyrkinyt arvioimaan, mikä on biisin potentiaali em. rajoituksista huolimatta.

Tulkinta. On biisejä, joissa Juicen tulkinta tuo biisiin valtavasti lisää syvyyttä. Kuunnelkaa vaikka Ollaan ihmisiksi livelevyltä Kuopio-Iisalmi-Nivala. "Olen väsynyt, kiellä en..." Siinä on mies, joka tietää mistä laulaa! Toisaalta, joissain biiseissä Juicen ääniala ei kertakaikkiaan riitä ja alkuaikoina hän antoikin vaikeammat biisit muille laulajille, jotka eivät 40 vuoden jälkeen kuunneltuina olleet kovin hyviä. Olen tässä yrittänyt kuvitella biisin jonkun oikean laulajan laulamaksi ja arvioinut sen mukaan.

Historiallinen merkitys. On riittävästi kirjoitettu siitä, mikä on Juicen merkitys rockin tuomisessa Suomeen ja siinä, että meillä ylipäätään on suomenkielistä rockia. En ole oikea henkilö arvioimaan tätä, joten olen jättänyt oikeastaan arvioista kokonaan pois sen, mitä oli ennen Juicea ja ketkä kaikki ovat seuranneet Juicen jalanjäljissä. Jos tämä huomioitaisiin, olsii top-50 varmaankin  aika raskaasti miehitetty alkukauden kappaleilla. Juice ei  80-luvun puolenvälin jälkeen ollut enää edelläkävijä suomalaisessa rockissa. Kukaan ei ole tosin ottanut suomen kielen virtuositeetissa vieläkään kiinni.

Musiikilliset arvot. Minulla ei ole minkäänlaista musiikillista koulutusta, joten en pysty arvioimaan laulujen "musiikillisia arvoja" tai edes soittajien taitoja. Tiedän vain sen, miltä musa kuulostaa minun korvissani ja minun kokemuksellani.

Pituus. En ole progemiehiä, joten laulun pituus on vaikuttanut niin, että jos biisi on pitkä, niin siinä pitää olla sisältöä, joka oikeuttaa pituuden. Mieluummin kuuntelen kahta kolmen minuutin biisiä kuin yhtä kuuden minuutin, jollei se ole poikkeuksellinen.

Tasot. Arvioinnissa olen laittanut etusijalle kappaleen, jonka sanoituksessa on useampia tasoja verrattuna lauluun, jossa on sanottu sanoma selkeästi, vaikka sitten miten hyvin.

Tyylilaji. Neljän sadan laulun joukossa on hyvin monia tyylilajeja. Olen pyrkinyt siihen, että tyylilaji ei vaikuttaisi, mutta niin vain lastenlauluista melkein kaikki ovat  arvioissani pohjimmaisen 10% joukossa.

Juice-projekti 2: Miksi Juice?

Kerroin Juice-projektistani edellisessä kirjoituksessa. Julkistuksen jälkeen minulta on muutaman kerran kysytty: Miksi juuri Juice? Vastaan siihen tässä.

Pidän Juicen musiikista
Tämä lienee itsestäänselvää, ei kukaan rupea ilman korvausta tällaiseen työhön, jollei pidä tutkimuksen kohteesta. Mutta on muitakin taiteilijoita, joiden musiikista pidän, joten se ei vielä ole riittävä vastaus.

Edesmenevyys
Halusin tutkimukseen taiteilijan, jonka tuotanto on valmis. Suomeksi sanoen hän on siis kuollut. Tämä rajoittaa mahdollisia kohteita jo jonkin verran, mutta onhan toki muitakin kuolleita kevyen musiikin suurmiehiä, kuten Tatu Pekkarinen, Veikko Lavi, Junnu Vainio tai Gösta Sundqvist.

Tuotannon laajuus
Projektini määritelmän mukaisia Juicen biisejä on noin 400. Lisäksi on muutama sata muille tehtyä sanoitusta. Tuotannosta löytyy biisejä hyvin monella eri tyylilajilla, löytyy kantria, reggaeta, soulia, funkia, bluesia, rockia, iskelmää, lastenlauluja ja kaksi rap-biisiä.

Juicen merkitys
Nykynuorelle on vaikeaa ymmärtää yhtenäiskulttuurin aikaa; oli hahmoja, jotka kaikki tiesivät. TV-kanavia oli kaksi, radiokanavia samoin. Radiosta tuli kevyttä musiikkia arkisin 11:30-12:00. Tämä ei ole vitsi! Juice oli Kekkosen kuoltua tunnetuin elossa oleva suomalainen. Ja että oli lauluja, jotka kaikki olivat kuulleet. Nykyisten hittibiisien elämänkaari on muutama kuukausi eivätkä niistä usein joudu kärsimään kuin henkilöt, jotka työn tai sairauden takia ovat kaupallisten radiokanavien vaikutuspiirissä.
Juicen merkityksestä suomen kielisen rockin perustamisessa on kirjoitettu riittävästi muualla, joten ei siitä tässä sen enempää.

Oma historiani
En voi varsinaisesti sanoa "kasvaneeni Juicen tahdissa aikuiseksi", koska olin 6-vuotias Juicen ensimmäisen levyn ilmestyessä. Löysin Juicen lukioikäisenä ja kadotin sitten taas 90-luvun alussa kun tuli muuta mielenkiintoisempaa. Niinpä halusin tutustua paremmin myös myöhäistuotantoon ja tämä projekti antoi siihen hyvän mahdollisuuden.

Näistä syistä Juice-projekti!