Tuli pitkästä aikaa herkistyttyä kyyneliin:
http://www.youtube.com/watch?v=9lp0IWv8QZY
Jotenkin niin aitoa kaiken tämän muovin ja tekniikan keskellä. Kun uutiset kaikkialla ovat ilmastonmuutosta ja lamaa ja surkeutta niin tulee tällainen tuppukylän vanha läski, joka räjäyttää pankin.
Pohdituttaa vaan, että ämmälle sai nauraa vapaasti niin kauan kuin hän tosiaan oli vaan vanha ja lihava, mutta äänellään hän lunasti itselleen ihmisarvon. Mutta ehkä se kertoo vaan tämän televisio-ohjelman arvoista eikä ympäröivästä yhteiskunnasta.
Ja toisaalta. Minä innostuin myös Suomen historiallisesta miesten viestikullasta Lahdessa 2001...
torstai 16. huhtikuuta 2009
keskiviikko 15. huhtikuuta 2009
Työtoverien tervehtimisestä
Työtoveria ensimmäistä kertaa päivän aikana nähdessä hyviin tapoihin kuuluu tervehtiminen. Jotkut tekevät tämän tervehdyksellä, jotkut tyytyvät armeijasta tuttuun pään nyökkäykseen. Harvemmin kuitenkaan samaa työtoveria tervehditään kahdesti päivän aikana. Päässämme on siis hämmästyttävä laskuri, joka rekisteröi kenet sadasta kollegasta on jo sinä päivänä tervehtinyt.
Tämä on selvää. Mutta kuuluuko työtoveria tervehtiä miestenhuoneessa? Se tuntuu jotenkin oudolta. Jos teille ei ole selvää miksi, en ryhdy sitä tässä selvittämään. Hyvältä se ei kuitenkaan tunnu. Vastaan silti mahdolliseen saamaani tervehdykseen. Tosin varautuneesti.
Tilanteellakin on vaikutusta. Käsiä pestessä on luontevampaa tervehtiä kuin heppi kädessä pisuaarilla vaikka toinen käsi tällöin onkin vapaana tervehdykseen. Harvan paloruisku vaatii kannattelua kaksin käsin.
Kätteleminen ei onneksi Suomessa ole tapana, toisin kuin vaikka Ranskassa, jossa kuulemma joka aamu kätellään kaikki kollegat. Siinäpä tehokas tapa laittaa virukset kiertoon.
Tämä on selvää. Mutta kuuluuko työtoveria tervehtiä miestenhuoneessa? Se tuntuu jotenkin oudolta. Jos teille ei ole selvää miksi, en ryhdy sitä tässä selvittämään. Hyvältä se ei kuitenkaan tunnu. Vastaan silti mahdolliseen saamaani tervehdykseen. Tosin varautuneesti.
Tilanteellakin on vaikutusta. Käsiä pestessä on luontevampaa tervehtiä kuin heppi kädessä pisuaarilla vaikka toinen käsi tällöin onkin vapaana tervehdykseen. Harvan paloruisku vaatii kannattelua kaksin käsin.
Kätteleminen ei onneksi Suomessa ole tapana, toisin kuin vaikka Ranskassa, jossa kuulemma joka aamu kätellään kaikki kollegat. Siinäpä tehokas tapa laittaa virukset kiertoon.
keskiviikko 8. huhtikuuta 2009
Homma Usahti
Päivän kummallisin uutinen:
USA:n sotilasbudjetti ensi vuodelle kasvaa neljä prosenttia. Siis kasvaa! Maa on kaulaa myöten velassa sekä julkisella että yksityisellä puolella ja eikun lisää aseita ja sotilaita. Kiinan johtajat, jos luette tätä blogia: Lopettakaa jo amerikkalaisten rahoittaminen.
Ei kai kukaan luullut, että Obama olisi muuta kuin ase- ja öljyteollisuuden hiukan tummempi juoksupoika?
USA:n sotilasbudjetti ensi vuodelle kasvaa neljä prosenttia. Siis kasvaa! Maa on kaulaa myöten velassa sekä julkisella että yksityisellä puolella ja eikun lisää aseita ja sotilaita. Kiinan johtajat, jos luette tätä blogia: Lopettakaa jo amerikkalaisten rahoittaminen.
Ei kai kukaan luullut, että Obama olisi muuta kuin ase- ja öljyteollisuuden hiukan tummempi juoksupoika?
Parannamme ilmastoa
En ollut muistanut murehtia ilmastonmuutosta moneen kuukauteen. Mitä nyt välillä tuli pikku-uutisia, kuten että Sydneyn ilma on kesäisin hengenvaarallisen lämmintä jo 2060. Australiassa varmaan lukivat sen niin, että pitää avata uusia kivihiilikaivoksia, koska ilmastointiin tarvitaan enemmän sähköä.
Mutta Earth hour sai taas ripottelemaan tuhkaa päälleni tämän asian kanssa. Se yhdistyi päässäni menossa olevaan lamaan. Vai onko se taantuma vai puolilama?
Mitä jos reaalitalouden kriisi ei johdukaan finanssikriisistä? Mitä jos se johtuukin siitä, että riittävän suuri joukko länsimaiden ihmisiä on ottanut ilmastonmuutoksen tosissaan ja vapaaehtoisesti vähentänyt kulutustaan? Vähentynyt kulutus on tarkoittanut vähemmän myyntiä, vähemmän valmistusta, vähemmän investointeja, irtisanomisia, jotka ovat johtaneet ostovoiman vähenemiseen, vähempään myyntiin jne. Jos tämä kierre päättyy siihen, että ostetaan ja myydään ja tuotetaan vain välttämätön? Valtavat työttömien armeijat pakottavat työn uusjakoon: laitetaan kaikki töihin, mutta lyhyemmällä työajalla. Tehdään 15 tunnin työviikkoa, ei lennetä Thaimaahan, ei ajeta autolla, ei syödä jättiläiskatkarapuja.
Tämä on tietysti vain romanttinen kuvitelma. Oikeasti koko soppa johtuu vain siitä, että Nevadan John Doe sai kuplahinnoitellun asuntonsa lainan ilman takaisinmaksukykyä. Ja nämä luottoriskit paketoitiin niin monimutkaisiksi rahoitustuotteiksi, ettei niitä ymmärrä henkilökohtainen sijoitusneuvojani Wahlroosin Nallekaan.
Mutta Earth hour sai taas ripottelemaan tuhkaa päälleni tämän asian kanssa. Se yhdistyi päässäni menossa olevaan lamaan. Vai onko se taantuma vai puolilama?
Mitä jos reaalitalouden kriisi ei johdukaan finanssikriisistä? Mitä jos se johtuukin siitä, että riittävän suuri joukko länsimaiden ihmisiä on ottanut ilmastonmuutoksen tosissaan ja vapaaehtoisesti vähentänyt kulutustaan? Vähentynyt kulutus on tarkoittanut vähemmän myyntiä, vähemmän valmistusta, vähemmän investointeja, irtisanomisia, jotka ovat johtaneet ostovoiman vähenemiseen, vähempään myyntiin jne. Jos tämä kierre päättyy siihen, että ostetaan ja myydään ja tuotetaan vain välttämätön? Valtavat työttömien armeijat pakottavat työn uusjakoon: laitetaan kaikki töihin, mutta lyhyemmällä työajalla. Tehdään 15 tunnin työviikkoa, ei lennetä Thaimaahan, ei ajeta autolla, ei syödä jättiläiskatkarapuja.
Tämä on tietysti vain romanttinen kuvitelma. Oikeasti koko soppa johtuu vain siitä, että Nevadan John Doe sai kuplahinnoitellun asuntonsa lainan ilman takaisinmaksukykyä. Ja nämä luottoriskit paketoitiin niin monimutkaisiksi rahoitustuotteiksi, ettei niitä ymmärrä henkilökohtainen sijoitusneuvojani Wahlroosin Nallekaan.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Top-6 teatterikokemukset
Se toinen blogin lukija kommentoi lauantaina, että blogissa on liikaa talousasiaa. Seksiä ja väkivaltaa toivottiin, mutta sitä odotellessa kerron elämäni top-6 teatterikokemukset. Pannaan vaikka aikajärjestyksessä.
Taru Sormusten Herrasta, Ryhmäteatteri Suomenlinnassa, 1988
Ryhmiksen massiivinen 6 tunnin spektaakkeli, jossa mukana teatterin kovin kaarti. Vesa Vierikko oli jo 20 vuotta sitten hieno Gandalf, nyt olisi varmaan täydellinen, Kari Väänänen kiemurteli epäinhimillisesti Klonkkuna.
Phantom of the Opera, Tukholma Oscarsteater, n. 1992
Oman lajityyppinsä,teatterin tuotteistamisen päätepiste. Saman esityksen voi nähdä samanlaisena versiona missä päin maailmaa tahansa. Mahtipontinen musiikki ja valtava ylöspano tekivät vaikutuksen. Osansa kokemukseen oli myös matkalla: Helsingin terminaalissa joimme rauhallisesti kaljaa ja katsoimme satamasta poistuvaa laivaa. Kun hetken pohtimisen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että sehän oli meidän laivamme, tuli hätä. Takseilla Turkuun ja tunnelmalliseen Seawind-alukseen laulamaan rekkakuskien iloksi karaokea.
The Phantom of the opera is there - inside my mind...
5715 in Technocolour, Teatteri Miksei, Lappeenranta, n. 1994
Varmaankin ainoa esitys, jonka olen käynyt katsomassa kolme kertaa muuta kuin viran puolesta. Nuorilla esiintyjillä valtava draivi, ulkona toukokuun helle, sisällä hiki ja rintalastaa hakkaava teknomusa. Kimmo Saksasen häpeilemättömät varastukset koko populaarikulttuurin kuvastosta ja lähtökohdiltaan täydellisten puujalkojen sata-lasissa tanssiesitykset. Murhanhimoinen pellenumero ja suklaavanukkaalla tahrittuja näyttelijöitä. Kaunista. Jos se tykitys olisi tehty Helsingissä, kaikki ovet olisivat olleet auki.
Tech-no-is-dead-tech-no-is-dead....
Yrjö Kallisen valaistuminen, Tampereen Teatterikesä, 1995
Suomussalmi-ryhmän vierailuesitys Esa Kirkkopellon näytelmästä, pääosassa Taisto Reimaluoto. Aivan uudenlainen teatterin muoto minulle, kun en Mahnovitsinaa ollut nähnyt. Filosofiaa ja kansanlauluja. Esitys sytytti kiinnostuksen Yrjö Kallisen teksteihin ja mystiikkaan laajemminkin.
Näytelmän voi lukea Kirkkopellon kirjasta Nuori Kaarti.
Se on työväenliikettä parhaimmillaan, parhaim-parhaim-parhaimmillaan...
Tuntematon sotilas, Kansallisteatteri, 2008
Kristian Smedsin "tulkinta" - no - tuntematon sotilas se oli siinä mielessä, että aika lailla omiin tarkoitusperiinsä oli herra Smeds kääntänyt kansallisen monumentin. Mutta hieno ja vaikuttava esitys, kaikki nykyteatterin keinot käytössä. Tankin tuhoamiskohtauksessa nauroin vedet silmissä.
Kiviä taskussa, Helsingin kaupunginteatterin studio Pasila, 2009
Martti Suosalo ja Mika Nuojua esittävät koko irlantilaisen kylän ihmiset ja eläimet kaupan päälle. Ihmeellistä miten näytelmässä on tekstiä niin pirusti ja silti tuntuu, että koko ajan mennään toiminta edellä. Suurin ihme on se, miten seitsemän vuoden jälkeen äijät improvisoivat tuoreen oloisesti ja tuntuvat nauttivan yhteisestä illasta yleisön kanssa. Kaikki nauttivat.
Nyt kun luen yllä olevaa listaa, kysyn itseltäni, missä olen ollut 13 vuotta. Olisiko sattumaa, että vanhempi poika on juuri 13? Ja kun omiakin juttuja on yrittänyt työn ohessa tehdä, on katsominen jäänyt vähemmälle. Pitänee vielä katsoa kuittilaatikosta, olisiko siellä joku timanttinen esitys, joka jäi mainitsematta.
http://jaloste.blogspot.com
Taru Sormusten Herrasta, Ryhmäteatteri Suomenlinnassa, 1988
Ryhmiksen massiivinen 6 tunnin spektaakkeli, jossa mukana teatterin kovin kaarti. Vesa Vierikko oli jo 20 vuotta sitten hieno Gandalf, nyt olisi varmaan täydellinen, Kari Väänänen kiemurteli epäinhimillisesti Klonkkuna.
Phantom of the Opera, Tukholma Oscarsteater, n. 1992
Oman lajityyppinsä,teatterin tuotteistamisen päätepiste. Saman esityksen voi nähdä samanlaisena versiona missä päin maailmaa tahansa. Mahtipontinen musiikki ja valtava ylöspano tekivät vaikutuksen. Osansa kokemukseen oli myös matkalla: Helsingin terminaalissa joimme rauhallisesti kaljaa ja katsoimme satamasta poistuvaa laivaa. Kun hetken pohtimisen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että sehän oli meidän laivamme, tuli hätä. Takseilla Turkuun ja tunnelmalliseen Seawind-alukseen laulamaan rekkakuskien iloksi karaokea.
The Phantom of the opera is there - inside my mind...
5715 in Technocolour, Teatteri Miksei, Lappeenranta, n. 1994
Varmaankin ainoa esitys, jonka olen käynyt katsomassa kolme kertaa muuta kuin viran puolesta. Nuorilla esiintyjillä valtava draivi, ulkona toukokuun helle, sisällä hiki ja rintalastaa hakkaava teknomusa. Kimmo Saksasen häpeilemättömät varastukset koko populaarikulttuurin kuvastosta ja lähtökohdiltaan täydellisten puujalkojen sata-lasissa tanssiesitykset. Murhanhimoinen pellenumero ja suklaavanukkaalla tahrittuja näyttelijöitä. Kaunista. Jos se tykitys olisi tehty Helsingissä, kaikki ovet olisivat olleet auki.
Tech-no-is-dead-tech-no-is-dead....
Yrjö Kallisen valaistuminen, Tampereen Teatterikesä, 1995
Suomussalmi-ryhmän vierailuesitys Esa Kirkkopellon näytelmästä, pääosassa Taisto Reimaluoto. Aivan uudenlainen teatterin muoto minulle, kun en Mahnovitsinaa ollut nähnyt. Filosofiaa ja kansanlauluja. Esitys sytytti kiinnostuksen Yrjö Kallisen teksteihin ja mystiikkaan laajemminkin.
Näytelmän voi lukea Kirkkopellon kirjasta Nuori Kaarti.
Se on työväenliikettä parhaimmillaan, parhaim-parhaim-parhaimmillaan...
Tuntematon sotilas, Kansallisteatteri, 2008
Kristian Smedsin "tulkinta" - no - tuntematon sotilas se oli siinä mielessä, että aika lailla omiin tarkoitusperiinsä oli herra Smeds kääntänyt kansallisen monumentin. Mutta hieno ja vaikuttava esitys, kaikki nykyteatterin keinot käytössä. Tankin tuhoamiskohtauksessa nauroin vedet silmissä.
Kiviä taskussa, Helsingin kaupunginteatterin studio Pasila, 2009
Martti Suosalo ja Mika Nuojua esittävät koko irlantilaisen kylän ihmiset ja eläimet kaupan päälle. Ihmeellistä miten näytelmässä on tekstiä niin pirusti ja silti tuntuu, että koko ajan mennään toiminta edellä. Suurin ihme on se, miten seitsemän vuoden jälkeen äijät improvisoivat tuoreen oloisesti ja tuntuvat nauttivan yhteisestä illasta yleisön kanssa. Kaikki nauttivat.
Nyt kun luen yllä olevaa listaa, kysyn itseltäni, missä olen ollut 13 vuotta. Olisiko sattumaa, että vanhempi poika on juuri 13? Ja kun omiakin juttuja on yrittänyt työn ohessa tehdä, on katsominen jäänyt vähemmälle. Pitänee vielä katsoa kuittilaatikosta, olisiko siellä joku timanttinen esitys, joka jäi mainitsematta.
http://jaloste.blogspot.com
lauantai 14. maaliskuuta 2009
Kiinan talous
Viime päivinä on mieltä askarruttanut kysymys, että milloin kiinalaiset saavuttavat meidän elintasomme. Kiinan virallinen talouskasvun tavoite on 8% (2008 toteutunut 9,8%). Tänä vuonna kasvattavat tosin talouttaan lähinnä alijäämäisellä valtion budjetilla, mutta rahaahan siellä on ja vielä enemmän amerikkalaisissa lainapapereissa, saa nähdä saavatko koskaan omiaan pois.
Kiinan BKT per capita oli $6100 ja Suomen $38400. Suomen BKT kasvoi viime vuonna 1,5%. Jos oletetaan, että sama meno jatkuisi, jossain vaiheessa BKT/capita on yhtä suuri kummassakin maassa.
Voit nyt laittaa silmät kiinni ja miettiä minäköhän vuonna tuo tapahtuisi.
Hmmm....
Hmmm...........
Oikea vastaus on 2038 eli vain 29 vuoden päästä.
Ajatusleikki tämä tietysti on, ei maailma noin lineaarisesti etene. Näemme vielä monenlaista mullistusta ennen tuota.
Linkit:
Erinomainen tietoresurssi maailman valtioista:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/index.html
Kiinan BKT per capita oli $6100 ja Suomen $38400. Suomen BKT kasvoi viime vuonna 1,5%. Jos oletetaan, että sama meno jatkuisi, jossain vaiheessa BKT/capita on yhtä suuri kummassakin maassa.
Voit nyt laittaa silmät kiinni ja miettiä minäköhän vuonna tuo tapahtuisi.
Hmmm....
Hmmm...........
Oikea vastaus on 2038 eli vain 29 vuoden päästä.
Ajatusleikki tämä tietysti on, ei maailma noin lineaarisesti etene. Näemme vielä monenlaista mullistusta ennen tuota.
Linkit:
Erinomainen tietoresurssi maailman valtioista:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/index.html
torstai 5. maaliskuuta 2009
Valtion talousarviosta löytynyttä
Meillä on sellainenkin vero kuin virvoitusjuomavero. Se on suuruudeltaan 4,5 c/l ja tuottaa valtiolle 36 miljoonaa vuodessa. Siinä on vero, jota voisi huoletta korottaa, vaikka kymmenkertaiseksi. Se ei kenenkään taloutta kaada ja jos kaataa, syy on jossain muualla kuin hallituksessa. Veronkorotus tuskin aiheuttaisi ylenmääräistä Viroon suuntautuvaa limsaralliakaan. Tai pimeään spraittilestinheittoon Kurvissa. Ehkä joku sentään tekisi kotipolttoista limsakoneella.
Vuoteen 1999 asti oli myös makeisvero. Sen poistamisen historiasta voi lukea linkeistä alla. Meiltä ei löydy munaa palauttaa mitään kansallista veroa, mutta toivon, että EU tuollaisen veron säätää.
Sokeria mätetään kansalle nyt niin valtavasti joka puolelta ja joka muodossa, että jotkut ovat ehdottaneet kyseessä olevan Euroopan laajuinen salaliitto, jolla päästään eroon maatalouden ylituotannosta. En tosin löytänyt netistä yhtään sivua, jolla vihjattaisiin salaliiton olemassaoloon. Tämä, jos mikä, on paras todiste siitä miten vahva salaliitto jo on. Ne ovat onnistuneet vaientamaan toisinajattelijat. Kohta pihvitkin tehdään sokerista! Hankkikaa lehmä kun vielä voitte!
Linkit:
Makeisveron historiaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Makeisvero
http://verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/25.syyskuu/NAMI3798.HTM
Vuoteen 1999 asti oli myös makeisvero. Sen poistamisen historiasta voi lukea linkeistä alla. Meiltä ei löydy munaa palauttaa mitään kansallista veroa, mutta toivon, että EU tuollaisen veron säätää.
Sokeria mätetään kansalle nyt niin valtavasti joka puolelta ja joka muodossa, että jotkut ovat ehdottaneet kyseessä olevan Euroopan laajuinen salaliitto, jolla päästään eroon maatalouden ylituotannosta. En tosin löytänyt netistä yhtään sivua, jolla vihjattaisiin salaliiton olemassaoloon. Tämä, jos mikä, on paras todiste siitä miten vahva salaliitto jo on. Ne ovat onnistuneet vaientamaan toisinajattelijat. Kohta pihvitkin tehdään sokerista! Hankkikaa lehmä kun vielä voitte!
Linkit:
Makeisveron historiaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Makeisvero
http://verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/25.syyskuu/NAMI3798.HTM
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)