Fukushiman hiekkaa

Ennen kevään eduskuntavaaleja on syytä lukea tämä kahden vuoden takainen Hesarin juttu Risto Isomäestä.

Grönlannin mannerjäätikkö – yli viisi kertaa Suomea suurempi alue – on monin paikoin kolme kilometriä paksu ja jäämassa on painanut kallioperän allaan ruttuun.

"Kun jään paino sulamisen myötä kevenee, maa pyrkii kohoamaan ja syntyy järistyksiä. Niin tapahtui Suomessakin mannerjään vetäytyessä."

Suomessa jääpeitteen sulaminen vei tuhansia vuosia. Isomäki pelkää, että Grönlannista jää katoaa nopeammin. Maa voi siinä tapauksessa järistä paljon voimakkaammin. Pelottavinta järistyksissä ovat jälkiseuraukset. Kauhuskenaario on tällainen: Grönlannin itärannikolla sattuu suuri maanjäristys. Sitä seuraa jättimäinen tsunami, joka lähtee vyörymään kohti Euroopan rannikkoa – ja ydinvoimaloiden jäähdytysaltaita.

Muita Isomäki-juttuja:

2009: Risto Isomäki varoittaa rakentamasta ydinvoimaa merenrannalle.

2007: Risto Isomäki ennusti tuhoisan jättitsunamin.

Kaikki mikä tapahtuu, on jo tapahtunut.

Lottokansan logiikka

Näinä aikoina kuuluu olla huolissaan tuloerojen kasvamisesta. Jopa Kokoomus on sitä mieltä, että olisi huolestuttavaa, jos tuloerot kasvaisivat. Onneksi ne eivät Kokoomuksen tilastoissa olekaan tällä vaalikaudella kasvaneet vaan kaventuneet (Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Eduskunnassa 8.2.2011)

Tuntuisi myös siltä, että valtaosa kansasta haluaa tuloerojen kasvavan. Ja vieäpä reilusti. Perustan väitteen lottopelin suosioon. Valitettavasti käytössä ei ole tilastoa siitä, kuinka iso osuus aikuisväestöstä pelaa Lottoa esimerkiksi kerran vuodessa. Kokemukseen perusteena sanoisin, että hyvinkin yli puolet. Ja näille pelaajille poikkeuksetta tavoitteena on tuloerojen räikeä kasvattaminen. Mitä isompi potti, sitä parempi. Ja kaikki itselle. En ole kuullut kenenkään pelaavan Lottoa tavoitteenaan tasata tuloeroja esimerkiksi jakamalla miljoonan potista tuhat euroa tuhannelle köyhälle.

Vai onko niin, että tuloerojen kasvattaminen on ihan oikeutettua, jos se perustuu sattumaan, mutta räikeä vääryys, jos se perustuu työntekoon? Ja jos lottosattuma hyväksytään rikastumisen syyksi, miksei sitten perintö? Ei kai kukaan voi vaikuttaa siihen, kenen lapseksi syntyy.

On älyllistä epärehellisyyttä vaatia tuloerojen pienentämistä ja pelata Lottoa.

Kävipä munkki

Hajatelma kahviossa:

Erilaisia merkityksiä sanonnalle "Kävipä munkki":

a) Olin onnekas.
b) Otin sokeroidun leivonnaisen kiljun raaka-aineeksi.
c) Uskonnollisen ryhmittymän miespuolinen edustaja oli vierailulla.

Munkilla on vielä ainakin yksi merkitys, mutta sitä käytetään lähes poikkeuksetta monikossa.

Teknostondis

Hajatelma lukiessa kaverin mediaserverin pystytysprojektista:

Teknostondis = Tila, jossa mies valitsee uutta teknistä laitteistoa, hankkii sitä, suunnittelee sen asentamista ja kuvittelee sen kaikkia käyttömahdollisuuksia.

Julistaudun termin keksijäksi, koska tällä ajanhetkellä netistä ei löydy yhtään sivua tällä hakusanalla.

Huomatkaa, että kaikki tekniset ratkaisut pystytetään. Voisi väittää, että semantiikka juontuu rakennustekniikasta, rakennushan valmistuu vertikaalisesti. Tärkeämpi syy lienee kuitenkin otsikon mukainen.

Hajatelma aamubussissa

Insinöörin työ on ongelmien ratkaisemista. Ja niiden synnyttämistä.

Pieni säästövinkki

Pieni säästövinkki täältä pankkimaailmasta:

Ulkomailla tai netistä luottokortilla maksaessa kauppias tarjoaa usein mahdollisuuden maksaa paikallisessa valuutassa tai "kätevästi" euroilla. Aina kannattaa valita paikallinen valuutta. Silloin maksutapahtumassa käytetään luottokorttiyhtiöiden tukkukurssia, joka on aina edullisempi kuin kauppiaan käyttämä kurssi. Ero voi olla marginaalinen (Amazon-verkkokaupassa testaten 0,8%) tai huomattava (Venäjä ja muut ketkuvaltiot).

Ja vielä se, että automaatilla Suomessa rahaa nostaessa älä koskaan nosta credit-puolelta. Se on kallis nosto se.

http://jaloste.blogspot.com

Lumisodan lopullinen ratkaisu

Helsingin kaupunginjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri piti tänään Finlandia-talolla tiedostustilaisuuden, jossa hän ilmoitti, että operaatio Lumisota on saamassa lopullisen ratkaisun.

Helsingin kaupunki on tehnyt ISS-konsernin kanssa sopimuksen, jonka mukaan ISS pudottaa lumet kaikilta Helsingin katoilta. Kustannustehokkaan intialaisen työvoiman avulla kokonaiskustannukset jäävät 10% suomalaisen työvoiman kustannuksista.

ISS käyttää pudottamiseen New Delhissä sijaitsevaa asiantuntijaryhmää, joka hävittää lumet katoilta etähallintana. Intialainen Core Tangible Water Competence Consulting Pool -ryhmä muodostaa kollektiivisen tietoisuuden ns. Kaikkimielen, joka keskittää jäsenten ajatusenergian Helsingin päälle muodostaen hetkellisen lämpöaallon, joka sulattaa lumet vahingoittamatta rakenteita ja ihmisiä.

ISS sitoutuu sopimuksessaan siihen, että kaikki lumet on sulatettu juhannukseen 2011 mennessä.