Helsingin talvi tuli ja meni. Ja sehän työmatkapyöräilijälle sopii!
Sunnuntaina olin Myllypuron liikuntapuiston huoltorakennuksessa juuri kun huoltomies hääti käyttäjät vanhasta palloiluhallista sortumisvaaran takia. Ja romahtihan se sitten.
Huoltomies oli säätilan takia huolissaan, miten aurauksen käy kun rakennusvirastossa on ruokamyrkytyksen takia 70 henkeä vatsataudissa. Tarkistussoitolla selvisi, että ne ovat kaikki johtoporrasta, joten ei heikennä työn tulosta. Ehkä pikemminkin päinvastoin.
Samaisessa hallissa on muuten pätevä taulu seinällä:
"Ei. Kaikki on kielletty."
Maanantaina työmatka kestikin tuplat normaaliin verrattuna, sisältäen 28 minuuttia bussipysäkillä seisoskelua, kun vuoroväli on 9 minuuttia. Pravda oli löytänyt jostain taksikuskin, joka kehotti ihmisiä jättämään oman auton kotiin ja tulemaan julkisilla kun keli on niin huono. Ei se ihan niinkään toimi. Julkinen liikenne mitoittuu normaalin käyttäjämäärän mukaan ja jos autoilijat joku päivä tulisivat bussilla, seurauksena olisi kaaos. Vielä pahempi kaaos tietysti seuraisi, jos bussimatkustajat jonain päivänä päättäisivät mennä kaikki omalla autolla.
Pravdan yleisönosastokirjoittaja kyseenalaisti torstaina sen, että pitääkö kaiken sitten toimia minuutilleen samalla tavalla oli keli mikä tahansa. Minustakaan ei. Olisin valmis menemään niinkin pitkälle, että jos keli on oikein huono, julistettaisiin kansallinen rakkauspäivä ja kaikki voisivat jäädä kotiin rakkaimpiensa seuraan.
Viikon kirjallisiin kohokohtiin kuului Porin erakon Juha Seppälän haastattelu Suomen kuvalehdessä 30.10. (sain vinkin, SK ei kuulu vakiolukemistoon) Harvinaista herkkua. Mikä mahtoi olla Juhiksen motiivi haastattelun antamiseen kaikkien näiden vuosien jälkeen? Hävisikö vedonlyönnin? Painostiko muija myynnin edistämiseksi? Kokiko olevansa velkaa fäneille?
Toinen hieno löytö oli Claes Andersonin haastattelu Apu-lehdessä. Claes (70 v) totesi, vanhenemisessa ei ole mitään hyvää, kaikki menee koko ajan huonommaksi ja loppu on tiedossa. Mutta, jatkoi, Claes, jos on elämässään ELÄNYT, se edes vähän lohduttaa. Hieno ajatus. Ja on linjassa sen kanssa, ettei kenenkään tiedetä kuolinvuoteellaan valitelleen, että kun olisi enemmän töissä ehtinyt olemaan.
Julkisten kulkuneuvojen käyttö on tehokasta päihteiden vastaista työtä. Osa matkustajista on sellaisessa kunnossa, että omat juomahalut menevät. Rapajuoppoja busseissa ei juurikaan näy, koska niissä on vaikeaa matkustaa ilmaiseksi. Sen sijaan noin joka kymmenennessä bussissa on umpikännissä oleva urpo. Olen tullut jo niin vanhaksi, että puolitajuttomassa tilassa oleminen julkisella paikalla ei mielestäni ole mitenkään viileetä, vaan vastenmielistä. En jeesustele, olen ollut kantokunnossa useinkin. Ei ne sen kummempia ole kuin minäkään, saman se etanoli tekee kaikille: Kuulo menee, pitää huutaa. Luulee, että kaikki ovat kiinnostuneita minun asioistani. (No, sama se kai on blogissakin, mutta sinä oletkin tullut tänne vapaaehtoisesti.) Ja väkivallan uhkakin on usein läsnä, jos ei herran jutuista nyt tällä kertaa olla kiinnostuneita. Olen jonkinlainen turomagneetti, joten usein pysäkillä nousen ördääjän jälkeen bussiin, joten voin itse valita paikan mahdollisimman kaukaa. Jos tästä jotain myönteistä hakee, niin se, että hyvä, että ovat bussissa eivätkä auton ratissa. Sama pätee siihen onnettomaan joka sai täydelliset kilarit, kun Hakamäentien risteys ei vetänyt edes normaalinopeudellaan. Tuollainen berserkkikohtaus bussissa on vielä kokematta. Ehkä jo ensi viikolla. Ai niin, mutta silloin on taas pyöräilykelit!
Linkit:
Myllypuron kupla:
http://www.vartti.fi/artikkeli/da1a34ee-7657-4e57-9ec8-1551f1a841a6
Hakamäentien Bers-Erkki:
http://www.vartti.fi/artikkeli/d70b1049-8ecd-4fed-a19d-e064a8f3b900
This post was powered by, but not sponsored by Koff Porter
perjantai 28. marraskuuta 2008
keskiviikko 5. marraskuuta 2008
Ilkivalta
Päivän lehdessä oli juttu ilkivallan kohonneista kustannuksista. Itseäni on ihmetyttänyt, että minkälaisen riemuidiootin keksintö ovat nuo bussipysäkkien lasiset seinät. Joku kympin tyttö, jonka mielestä ne ovat "ihanan valoisia" vai onko siinä ajateltu, että bussilla matkustavat prolet saavat pysäkillä palellessaan vähän samaa fiilistä kuin ylempi keskiluokka lasisissa palatseissaan Keilaniemessä. Joka tapauksessa joku, joka ei ole koskaan ollut humalaisten nuorten miesten seurassa tai sitten viimeisin kokemus siitä on talvisodan ajalta (joka ei ollut 1800-luvulla, terveisiä BB-taloon).
Lasinen bussipysäkki on jurriselle nuorelle miehelle suora kehoitus mittelemään voimiaan. Meneekö potkaisemalla vai pitääkö hakea kivi. Kumma kun niihin ei ole vielä liimattu tarraa "Et saa rikki, ähähä".
Kummalliselta tuntui silti jutun tieto pysäkkikatoksen korjauksen 15.000 euron kustannuksesta. Jos siitä puolet on materiaalikustannuksia ja duunarin saisi töihin viidelläkympillä tunti, niin hommaan menisi 150 tuntia eli neljä viikkoa. Vaikka taitaa se pitää paikkaansa, kalenteriaikaa ainakin menee sen verran siitä kun katos on rikki siihen kun se on taas rikottavissa. Mutta en tiennyt, että duunari nostaa koko sen ajan palkkaa.
Lasinen bussipysäkki on jurriselle nuorelle miehelle suora kehoitus mittelemään voimiaan. Meneekö potkaisemalla vai pitääkö hakea kivi. Kumma kun niihin ei ole vielä liimattu tarraa "Et saa rikki, ähähä".
Kummalliselta tuntui silti jutun tieto pysäkkikatoksen korjauksen 15.000 euron kustannuksesta. Jos siitä puolet on materiaalikustannuksia ja duunarin saisi töihin viidelläkympillä tunti, niin hommaan menisi 150 tuntia eli neljä viikkoa. Vaikka taitaa se pitää paikkaansa, kalenteriaikaa ainakin menee sen verran siitä kun katos on rikki siihen kun se on taas rikottavissa. Mutta en tiennyt, että duunari nostaa koko sen ajan palkkaa.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Sähköä kannattaa tehdä vaikka hiilestä
Sähköä kannattaa tehdä vaikka hiilestä. Jos sähköä ei ole tarjolla, hiilidioksidipäästöt ovat pitkällä aikavälillä valtavasti suuremmat. Tämän osoittaa Hollannissa tehty harvinainen kenttäkoe, jossa yhteisö oli kaksi päivää ilman sähköä ja tuloksena oli hillitsemätön kopulointi. Edes ehkäisyvälineitä ei löydetty.
http://www.uusisuomi.fi/viihde/39458-erikoinen-kimmoke-vauvantekoon
(valistusosuus: Syntyvyys tarkoittaa vuoden aikana tuhatta kansalaista kohti syntyneiden määrää. Suomessa luku on 10,4 ja Hollannissa 10,3).
Näin siis sähkökatkon aikana synnytettiin 44% normaalitilannetta enemmän tulevia ilmaston pilaajia. Ja jos vielä näiden jälkeläiset otetaan laskuihin, päästään vallan huimiin lukuihin ja varmasti suurempiin päästöihin kuin mitä tuon kahden päivän sähköntuotannolla oltaisiin saatu aikaan.
On siis hyvä, että sähkön avulla jääkaappi ja Idols pitävät kansalaiset tuhoisampien harrasteiden parista.
Kanadalaisilla on tarkempia lukuja tapauksesta:
http://www.canada.com/ottawacitizen/news/story.html?id=99e02777-00eb-4242-a85d-c041aa49d478
http://www.uusisuomi.fi/viihde/39458-erikoinen-kimmoke-vauvantekoon
(valistusosuus: Syntyvyys tarkoittaa vuoden aikana tuhatta kansalaista kohti syntyneiden määrää. Suomessa luku on 10,4 ja Hollannissa 10,3).
Näin siis sähkökatkon aikana synnytettiin 44% normaalitilannetta enemmän tulevia ilmaston pilaajia. Ja jos vielä näiden jälkeläiset otetaan laskuihin, päästään vallan huimiin lukuihin ja varmasti suurempiin päästöihin kuin mitä tuon kahden päivän sähköntuotannolla oltaisiin saatu aikaan.
On siis hyvä, että sähkön avulla jääkaappi ja Idols pitävät kansalaiset tuhoisampien harrasteiden parista.
Kanadalaisilla on tarkempia lukuja tapauksesta:
http://www.canada.com/ottawacitizen/news/story.html?id=99e02777-00eb-4242-a85d-c041aa49d478
tiistai 28. lokakuuta 2008
Vaalilupauksia
Tässäpä kiintoisaa luettavaa:
Helsingin uuden valtuuston mielipiteet Hesarin vaalikoneen kysymyksiin.
http://www.vaalikone.fi/kunta2008/vastausjakaumat.htm?ID=2
Vastauksista nähdään, että jonkinlaiset ruuhkamaksut tulevat, koska vain reilu kolmannes niitä vastustaa. The Kuntaliitosta kannattaa kolme neljästä valtuutetusta ja jonkinlainen tuulipuistokin seuraavalla valtuustokaudella saataneen aluille, koska peräti 64% sitä kannattaa. Ja Ruusulankadun asuntola (ketä kiinnostaa?) on lähes läpihuutojuttu.
Toivottavasti muistakin vaalikoneista tulee vastaava tuloste.
Helsingin uuden valtuuston mielipiteet Hesarin vaalikoneen kysymyksiin.
http://www.vaalikone.fi/kunta2008/vastausjakaumat.htm?ID=2
Vastauksista nähdään, että jonkinlaiset ruuhkamaksut tulevat, koska vain reilu kolmannes niitä vastustaa. The Kuntaliitosta kannattaa kolme neljästä valtuutetusta ja jonkinlainen tuulipuistokin seuraavalla valtuustokaudella saataneen aluille, koska peräti 64% sitä kannattaa. Ja Ruusulankadun asuntola (ketä kiinnostaa?) on lähes läpihuutojuttu.
Toivottavasti muistakin vaalikoneista tulee vastaava tuloste.
lauantai 25. lokakuuta 2008
Vaalivinkki
Monet ovat kysyneet minulta äänestysvinkkiä vaaleihin. Tässä se nyt tulee. No, itse asiassa kukaan ei ole kysynyt, mutta tässä se silti tulee:
Osmo Soininvaara 225. Suomen johtavia yhteiskunnallisia ajattelijoita. Siltä mieheltä ei juuri huteja tule, mielipiteet ovat hyvin perusteltuja, laajan elämän- ja poliitikkokokemuksen tuottamia.
http://www.soininvaara.fi/
Osmo Soininvaara 225. Suomen johtavia yhteiskunnallisia ajattelijoita. Siltä mieheltä ei juuri huteja tule, mielipiteet ovat hyvin perusteltuja, laajan elämän- ja poliitikkokokemuksen tuottamia.
http://www.soininvaara.fi/
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Miksi äänestysprosentista ollaan huolissaan?
Näiden kuntavaalien alla ollaan oltu aikaisempaa enemmän huolissaan äänestysprosentista. Ratkaisuksi "ongelmaan" on esitetty sekä keppiä että porkkanaa. Sakkoa siitä, ettei äänestä tai rahallista palkkiota äänestämisestä. En ymmärrä tällaista huolta. On kai jokaisen oma asia, äänestääkö itse tai jättääkö valitsemisvallan niille, jotka ovat ehdokkaisiin ja puolueisiin paremmin perehtyneitä. Tai ylipäätään siitä, mitkä asiat ovat kunnan hallinnon päätettävissä. Tässä tuntuu tosin aika monella ehdokkaallakin olevan omituisia käsityksiä.
Tietääkseni ei ole mitään näyttöä siitä, että korkeampi äänestysprosentti korreloisi positiivisesti parempien poliitikkojen tai onnellisemman yhteiskunnan kanssa. Pikemminkin päinvastaisesta on näyttöä: kommunistisen järjestelmän vaaleissa äänestysprosentti on lähellä sataa ja Pohjois-Koreassa varmaan ylikin.
Jokaisen äänestävän pitäisi olla tyytyväinen pienestä äänestysprosentista. Tällöin oman äänen suhteellinen merkitys nousee.
Tietääkseni ei ole mitään näyttöä siitä, että korkeampi äänestysprosentti korreloisi positiivisesti parempien poliitikkojen tai onnellisemman yhteiskunnan kanssa. Pikemminkin päinvastaisesta on näyttöä: kommunistisen järjestelmän vaaleissa äänestysprosentti on lähellä sataa ja Pohjois-Koreassa varmaan ylikin.
Jokaisen äänestävän pitäisi olla tyytyväinen pienestä äänestysprosentista. Tällöin oman äänen suhteellinen merkitys nousee.
perjantai 26. syyskuuta 2008
Osa 6: Uusi yhteiskunta
Kirjoitussarjan viidessä aikaisemmassa osassa olen tarkastellut sitä, millaisia vaihtoehtoja nykyisille polttomoottoriautolle on tulevaisuudessa öljyn hinnan noustessa 20-30 vuoden kuluessa.
Tässä osassa pohdin sitä, olisiko yhteiskunta ilman henkilöautoja mahdollinen ja olisiko se jopa tavoittelemisen arvoinen.
Aina kun autoilua rajoitetaan tai se rajoittuu polttoaineen hinnan kohotessa, ilmaantuu Yleisönosastokirjoittaja, jonka viesti on "pitkien etäisyyksien Suomessa auto on ihan välttämätön." Mitenkään ihan välttämätön se nimenomaan ei ole. Asia ei ole mielipidekysymys vaan sen voi nähdä yksinkertaisesta tilastosta, joka kertoo autojen määrän Suomessa. Niinkin läheisessä menneisyydessä kuin kaksi sukupolvea sitten, 1940-luvulla, juuri kenelläkään ei ollut henkilöautoa. Ihmiset iloitsivat, lisääntyivät ja hoitivat asioitaan ilman autoja. Auto saattaa siis olla mukava ja helpottava, mutta mitenkään välttämätön se ei ole.
Yksityisautoilun keskeiset ongelmat ovat omassa vakavuusjärjestyksessäni:
1) saasteet
2) yhteiskuntarakenteen eriarvoistuminen
3) melu
4) muut terveysongelmat
5) esteettiset haitat
6) ruuhkat.
Näistä jokainen olisi vähintään oman postauksensa, ehkä jopa kirjan aihe. Sijoitin ruuhkat viimeiseksi, koska Suomen tapaisessa maassa, jossa jokaisella on perustuslain takaama oikeus vapaasti valita kotipaikkansa ja työpaikkansa, kenenkään ei tarvitse kärsiä ruuhkasta, jollei halua.
Yksityisautoilun olemus on sellainen, että kaikki sen hyödyt tulevat autoilijalle itselleen eli mukavuus ja säästynyt aika ja lähes kaikki sen haitat tulevat muille kuin autossa istuvalle. Tätä epäsuhtaa Suomessa yritetään tasata korkealla ajoneuvo- ja polttoaineverotuksella. Näin ei-autoilevat saavat autoilijoiden maksamina veroina jonkinlaisen korvauksen kärsimästään epämukavuudesta. Voidaaan tietysti keskustella, että onko korvaus tarpeeksi suuri niille 300.000 helsinkiläiselle, jotka asuvat liikenteen melualueella tai niille 1.300, jotka kuolevat vuosittain liikenteen pienhiukkasiin.
Esteettisistä haitoista ei kirjoita juuri kukaan muu kuin Soininvaara, koska harva pystyy edes ajattelemaan, millainen kaupunkikuva voisi olla, jos sitä ei olisi suunniteltu autojen ehdoilla. Suurin osa ihmisistä pitää viehättävänä keski-eurooppalaisia vanhoja keskustoja tai kotimaassa Vanhaa Raumaa tai Porvoota. Näiden viehättävyys perustuu siihen, että ne on rakennettu ihmisen mittakaavaan, ei auton. Mikään ei estä meitä rakentamasta tällaisia alueita lisää.
Helsingissäkin on jo nyt autoton kaupunginosa: Suomenlinna. Se on niin haluttu asuinalue, että sieltä ei saa asuntoa edes rahalla. Suomenlinnalaiset ovat tietääkseni hyvin onnellisia autottomasta kaupunginosastaan. Miksei näitä tehdä lisää? Autoton Venetsia on jopa niinkin ihana paikka, että miljoonat turistit tulevat sinne vuosittain autottomuutta ihmettelemään.
Lähes kaikki julkinen keskustelu tulevaisuuden autoilusta lähtee siitä, millä polttomoottori tulevaisuudessa korvataan. Juuri kukaan ei kyseenalaista sitä, voitaisiinko elää ilman autoja. Tai voitaisiinko autojen määrä edes puolittaa? Muistatteko vuoden 1981? Oliko elämä silloin puoleksi niin kivaa kuin nyt? Henkilöautoja nimittäin oli Suomessa puolet nykyisestä määrästä. Entä vuosi 1961? Arvatkaapa paljonko silloin oli autoja? Ottakaa jokaisesta tiellä näkemästänne kymmenestä autosta yhdeksän pois, niin voitte tehdä aikamatkan 47 vuoden taakse.
Mutta nyt, autotonta yhteiskuntaa odotellessa; hyppään autooni ja lähden pelaamaan salibandyä!
Tämä kirjoitussarja päättyy tähän. Palaan aiheeseen vuoden välein ja katson mitä on tapahtunut vuoden aikana kussakin kuudessa skenaariossani tulevaisuuden autoilusta.
Seuraavat postaukset hiukan kevyemmistä aiheista.
Linkkejä:
Suomen paras blogi:
http://www.soininvaara.fi/
Jos tiedätte paremman, vinkatkaa minuakin.
Hyviä tilastoja autoistumisen kehityksestä kiinnostuneille:
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot.asp?kieli=
Autottomasta kaupunginosasta jo keskustellaan:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1584858
Sarkozy haluaa päästöttömiä autoja:
(mitähän ne muuten on, mäkiautoja vai?)
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sarkozy+ehdotti+tukea+autoteollisuudelle/1135240298609
Tässä osassa pohdin sitä, olisiko yhteiskunta ilman henkilöautoja mahdollinen ja olisiko se jopa tavoittelemisen arvoinen.
Aina kun autoilua rajoitetaan tai se rajoittuu polttoaineen hinnan kohotessa, ilmaantuu Yleisönosastokirjoittaja, jonka viesti on "pitkien etäisyyksien Suomessa auto on ihan välttämätön." Mitenkään ihan välttämätön se nimenomaan ei ole. Asia ei ole mielipidekysymys vaan sen voi nähdä yksinkertaisesta tilastosta, joka kertoo autojen määrän Suomessa. Niinkin läheisessä menneisyydessä kuin kaksi sukupolvea sitten, 1940-luvulla, juuri kenelläkään ei ollut henkilöautoa. Ihmiset iloitsivat, lisääntyivät ja hoitivat asioitaan ilman autoja. Auto saattaa siis olla mukava ja helpottava, mutta mitenkään välttämätön se ei ole.
Yksityisautoilun keskeiset ongelmat ovat omassa vakavuusjärjestyksessäni:
1) saasteet
2) yhteiskuntarakenteen eriarvoistuminen
3) melu
4) muut terveysongelmat
5) esteettiset haitat
6) ruuhkat.
Näistä jokainen olisi vähintään oman postauksensa, ehkä jopa kirjan aihe. Sijoitin ruuhkat viimeiseksi, koska Suomen tapaisessa maassa, jossa jokaisella on perustuslain takaama oikeus vapaasti valita kotipaikkansa ja työpaikkansa, kenenkään ei tarvitse kärsiä ruuhkasta, jollei halua.
Yksityisautoilun olemus on sellainen, että kaikki sen hyödyt tulevat autoilijalle itselleen eli mukavuus ja säästynyt aika ja lähes kaikki sen haitat tulevat muille kuin autossa istuvalle. Tätä epäsuhtaa Suomessa yritetään tasata korkealla ajoneuvo- ja polttoaineverotuksella. Näin ei-autoilevat saavat autoilijoiden maksamina veroina jonkinlaisen korvauksen kärsimästään epämukavuudesta. Voidaaan tietysti keskustella, että onko korvaus tarpeeksi suuri niille 300.000 helsinkiläiselle, jotka asuvat liikenteen melualueella tai niille 1.300, jotka kuolevat vuosittain liikenteen pienhiukkasiin.
Esteettisistä haitoista ei kirjoita juuri kukaan muu kuin Soininvaara, koska harva pystyy edes ajattelemaan, millainen kaupunkikuva voisi olla, jos sitä ei olisi suunniteltu autojen ehdoilla. Suurin osa ihmisistä pitää viehättävänä keski-eurooppalaisia vanhoja keskustoja tai kotimaassa Vanhaa Raumaa tai Porvoota. Näiden viehättävyys perustuu siihen, että ne on rakennettu ihmisen mittakaavaan, ei auton. Mikään ei estä meitä rakentamasta tällaisia alueita lisää.
Helsingissäkin on jo nyt autoton kaupunginosa: Suomenlinna. Se on niin haluttu asuinalue, että sieltä ei saa asuntoa edes rahalla. Suomenlinnalaiset ovat tietääkseni hyvin onnellisia autottomasta kaupunginosastaan. Miksei näitä tehdä lisää? Autoton Venetsia on jopa niinkin ihana paikka, että miljoonat turistit tulevat sinne vuosittain autottomuutta ihmettelemään.
Lähes kaikki julkinen keskustelu tulevaisuuden autoilusta lähtee siitä, millä polttomoottori tulevaisuudessa korvataan. Juuri kukaan ei kyseenalaista sitä, voitaisiinko elää ilman autoja. Tai voitaisiinko autojen määrä edes puolittaa? Muistatteko vuoden 1981? Oliko elämä silloin puoleksi niin kivaa kuin nyt? Henkilöautoja nimittäin oli Suomessa puolet nykyisestä määrästä. Entä vuosi 1961? Arvatkaapa paljonko silloin oli autoja? Ottakaa jokaisesta tiellä näkemästänne kymmenestä autosta yhdeksän pois, niin voitte tehdä aikamatkan 47 vuoden taakse.
Mutta nyt, autotonta yhteiskuntaa odotellessa; hyppään autooni ja lähden pelaamaan salibandyä!
Tämä kirjoitussarja päättyy tähän. Palaan aiheeseen vuoden välein ja katson mitä on tapahtunut vuoden aikana kussakin kuudessa skenaariossani tulevaisuuden autoilusta.
Seuraavat postaukset hiukan kevyemmistä aiheista.
Linkkejä:
Suomen paras blogi:
http://www.soininvaara.fi/
Jos tiedätte paremman, vinkatkaa minuakin.
Hyviä tilastoja autoistumisen kehityksestä kiinnostuneille:
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot.asp?kieli=
Autottomasta kaupunginosasta jo keskustellaan:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1584858
Sarkozy haluaa päästöttömiä autoja:
(mitähän ne muuten on, mäkiautoja vai?)
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sarkozy+ehdotti+tukea+autoteollisuudelle/1135240298609
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)