Ehdotan olympialaisten yleisurheiluun uusia juoksulajeja:
- takaperin juoksu (vrt. selkäuinti)
- kädet ylhäällä juoksu (vrt. perhosuinti)
- tasajalkajuoksu (vrt. rintauinti)
Juoksulajien väliin pitäisi myös saada uusia lajeja eri pituuksilla esim. 360 m, 440 m ja 480 m. Nythän käy harmittavasti usein niin, että jokaisen lajin voittaa urheilija, joka on erikoistunut juuri siihen lajiin.
Eiköhän tällä järjestelyllä saataisi lisää ihmeellisiä sankaritarinoita.
perjantai 22. elokuuta 2008
lauantai 9. elokuuta 2008
Aamunaurut
Olin pudota tuolilta tänään aamiaista syödessä. Hesarin Kirstin palsta kertoi katolisen kirkon johtavasta angelogista eli enkelien tutkijasta Giuseppe Del Tonista, joka on 50 vuotta tutkinut enkeleitä ja näkee niitä päivittäin työhuoneessaan. Angelogi! Tuollaista camppia jos saataisiin evlutkirkkoonkin niin voisin liittyä takaisin.
Jutun hienoutta hieman himmensi se, ettei internet tunne herra Del Tonia. Luulisi, että pitäisi blogia jossa kertoisi päivän havainnot ja tutkimustuloksiaan.
Jutun hienoutta hieman himmensi se, ettei internet tunne herra Del Tonia. Luulisi, että pitäisi blogia jossa kertoisi päivän havainnot ja tutkimustuloksiaan.
perjantai 8. elokuuta 2008
Skenaario 5: Biopolttoaineet
Tulevaisuuden autoilua käsittelevän sarjan viidennessä osassa tarkastelen biopolttoaineita polttomoottorin voimanlähteenä.
Biopolttoaineista on vaikea keskustella, koska termi sisältää niin monenlaisia polttoaineita, ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet kilpailevat ruokakasvien kanssa viljelyalasta, aiheuttavat ruuan hinnan nousua ja siten efektiivisesti tappavat köyhiä nälkään. Lisäksi ainakin Suomen oloissa näiden kasvattamiseen kuluu enemmän energiaa kuin niistä saadaan. Toisaalta biopolttoaineisiin kuuluvat myös levistä tai jätteistä tuotettu biokaasu, joissa päästään hyviin hyötysuhteisiin ilman eettisiä ongelmia.
Yhteistä biopolttoaineille on, että niiden avulla ei tulla ratkaisemaan energiaongelmaa siten, että fossiiliset polttoaineet vain korvattaisiin biopolttoaineilla. Tuotanto ei yksinkertaisesti riitä. Tällä hetkellä maailman nestemäisten polttoaineiden kulutus on 86,6 miljoonaa barrelia päivässä (heinä-2008). Biopolttoaineilla tästä tuotetaan 1,42 miljoonaa barrelia eli 1,7%. Biopolttoaineiden tuotannon pitäisi siis 60-kertaistua jo nykyisen kysynnän täyttämiseen. Ja kysynnän ennustetaan vain kasvavan. Leikkisästi voisi ajatella, että jos öljy loppuisi nyt, niin liikenteessä olisi vain joka kuudeskymmenes auto. Oletettavasti niillä kuljetettaisiin ruokaa kauppoihin tai synnyttäviä äitejä sairaalaan - ei insinööriä yksinään Länsiväylällä, tai edes diplomi-insinööriä. Toki biopolttoaineiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa etenkin levien, bakteerien, kasvijätteiden ja trooppisten öljykasvien, kuten jatropan hyödyntämisessä.
Muutamia faktoja biopolttoaineiden nykytilasta:
- EU:ssa öljykasvien tuotannosta puolet menee polttoaineeksi.
- Yhdysvalloissa kolmannes maissisadosta jalostetaan polttoaineeksi (Q4/2008 tilanne).
- Jos koko Yhdysvaltain viljasato käytettäisiin polttoaineeksi, sillä korvattaisiin vasta viidennes maan nykyisestä öljyn kulutuksesta.
- Yksi maissietanolia käyttävä auto käyttää vuodessa saman verran maissia kuin seitsemän ihmistä tarvitsisi ravinnokseen.
- Ruotsissa autojen ensirekisteröinneistä 07/2008 oli 19% etanoliautoja.
- Nykyinen biopolttoaineiden valmistus on nostanut ruuan hintaa eri arvioiden mukaan 10-30%
- Biopolttoaineiden raaka-aineiden viljelely Suomessa on kannattamatonta ilman tukiaisia. Se on keskustapuolueen juoni maanviljelyksen tukiaisautomaattien varmistamiseksi - älä lähde tähän.
Biopolttoaineet voivat siis öljyn loppuessa ratkaista välttämättömät kuljetustarpeet. On epätodennäköistä, että edes massiivisilla investoinneilla tuotannon kasvuun niillä voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet. Käyttämällä vilja polttoaineeksi saadaan kyllä ruuan hinta nousuun ja tapettua miljoonia köyhiä ja näin teoreettisesti vähennetään kilpailua jäljellä olevasta öljystä. Suunnitelmassa on vaan se paha aukko, että nämä nälkään tapettavat köyhät eivät juuri öljyäkään kuluta.
Linkit:
Wikipedian keskinkertainen artikkeli biopolttoaineista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Biopolttoaineet
Heinäkuun 2008 öljyn tuotantoluvut http://www.peakoil.nl/wp-content/uploads/2008/07/2008_july_oilwatch_monthly.pdf
Biopolttoaineista on vaikea keskustella, koska termi sisältää niin monenlaisia polttoaineita, ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet kilpailevat ruokakasvien kanssa viljelyalasta, aiheuttavat ruuan hinnan nousua ja siten efektiivisesti tappavat köyhiä nälkään. Lisäksi ainakin Suomen oloissa näiden kasvattamiseen kuluu enemmän energiaa kuin niistä saadaan. Toisaalta biopolttoaineisiin kuuluvat myös levistä tai jätteistä tuotettu biokaasu, joissa päästään hyviin hyötysuhteisiin ilman eettisiä ongelmia.
Yhteistä biopolttoaineille on, että niiden avulla ei tulla ratkaisemaan energiaongelmaa siten, että fossiiliset polttoaineet vain korvattaisiin biopolttoaineilla. Tuotanto ei yksinkertaisesti riitä. Tällä hetkellä maailman nestemäisten polttoaineiden kulutus on 86,6 miljoonaa barrelia päivässä (heinä-2008). Biopolttoaineilla tästä tuotetaan 1,42 miljoonaa barrelia eli 1,7%. Biopolttoaineiden tuotannon pitäisi siis 60-kertaistua jo nykyisen kysynnän täyttämiseen. Ja kysynnän ennustetaan vain kasvavan. Leikkisästi voisi ajatella, että jos öljy loppuisi nyt, niin liikenteessä olisi vain joka kuudeskymmenes auto. Oletettavasti niillä kuljetettaisiin ruokaa kauppoihin tai synnyttäviä äitejä sairaalaan - ei insinööriä yksinään Länsiväylällä, tai edes diplomi-insinööriä. Toki biopolttoaineiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa etenkin levien, bakteerien, kasvijätteiden ja trooppisten öljykasvien, kuten jatropan hyödyntämisessä.
Muutamia faktoja biopolttoaineiden nykytilasta:
- EU:ssa öljykasvien tuotannosta puolet menee polttoaineeksi.
- Yhdysvalloissa kolmannes maissisadosta jalostetaan polttoaineeksi (Q4/2008 tilanne).
- Jos koko Yhdysvaltain viljasato käytettäisiin polttoaineeksi, sillä korvattaisiin vasta viidennes maan nykyisestä öljyn kulutuksesta.
- Yksi maissietanolia käyttävä auto käyttää vuodessa saman verran maissia kuin seitsemän ihmistä tarvitsisi ravinnokseen.
- Ruotsissa autojen ensirekisteröinneistä 07/2008 oli 19% etanoliautoja.
- Nykyinen biopolttoaineiden valmistus on nostanut ruuan hintaa eri arvioiden mukaan 10-30%
- Biopolttoaineiden raaka-aineiden viljelely Suomessa on kannattamatonta ilman tukiaisia. Se on keskustapuolueen juoni maanviljelyksen tukiaisautomaattien varmistamiseksi - älä lähde tähän.
Biopolttoaineet voivat siis öljyn loppuessa ratkaista välttämättömät kuljetustarpeet. On epätodennäköistä, että edes massiivisilla investoinneilla tuotannon kasvuun niillä voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet. Käyttämällä vilja polttoaineeksi saadaan kyllä ruuan hinta nousuun ja tapettua miljoonia köyhiä ja näin teoreettisesti vähennetään kilpailua jäljellä olevasta öljystä. Suunnitelmassa on vaan se paha aukko, että nämä nälkään tapettavat köyhät eivät juuri öljyäkään kuluta.
Linkit:
Wikipedian keskinkertainen artikkeli biopolttoaineista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Biopolttoaineet
Heinäkuun 2008 öljyn tuotantoluvut http://www.peakoil.nl/wp-content/uploads/2008/07/2008_july_oilwatch_monthly.pdf
Matti sähköistyy
Piti kirjoittaa siitä, miten Matti Vanhanen tällä viikolla heräsi sähköautojen maailmaan. Meni hiukan tuuli purjeista tämän kirjoittelun suhteen Venäjän hyökkäyksen johdosta. Matilla on nyt muutakin mietittävää, jos olympialaisten seuraamiselta ehtii. Tässä käy niin, että Suomi odottaa ensin kaikkien muiden valtioiden tuomitsevan Venäjän hyökkäyksen ja sen jälkeen toteaa, että Suomi toivoo rauhanomaista ratkaisua vaikeaan tilanteeseen.
Mutta takaisin sähköautoihin. Matti on siis huomannut, että hänen utopiansa pienistä nurmijärvistä ympäri Etelä-Suomea ja sieltä töihin sukkuloivista (kuljettajalla tai ilman) onnellisista keskustapuolueen äänestäjistä ei onnistu polttomoottorilla kovinkaan montaa vuosikymmentä. Matti on nyt keksinyt sähköautot ratkaisuksi. Juuri tästä varoitin tulevaisuuden autoilua pohtivan sarjani sähköautoja koskevassa osassa. Matin visiossa ei oteta mitenkään kantaa siihen millä sähkö tuotetaan. Vai oliko se niin, että sähkö ostetaan "Pohjoismaisesta sähköpörssistä". Jonne se tulee - niin mistä? Eli kun seuraavan kerran olette keskustapuolueen kahvitilaisuudessa, kysykääpä tätä asiaa.
Mutta takaisin sähköautoihin. Matti on siis huomannut, että hänen utopiansa pienistä nurmijärvistä ympäri Etelä-Suomea ja sieltä töihin sukkuloivista (kuljettajalla tai ilman) onnellisista keskustapuolueen äänestäjistä ei onnistu polttomoottorilla kovinkaan montaa vuosikymmentä. Matti on nyt keksinyt sähköautot ratkaisuksi. Juuri tästä varoitin tulevaisuuden autoilua pohtivan sarjani sähköautoja koskevassa osassa. Matin visiossa ei oteta mitenkään kantaa siihen millä sähkö tuotetaan. Vai oliko se niin, että sähkö ostetaan "Pohjoismaisesta sähköpörssistä". Jonne se tulee - niin mistä? Eli kun seuraavan kerran olette keskustapuolueen kahvitilaisuudessa, kysykääpä tätä asiaa.
keskiviikko 6. elokuuta 2008
Jätevarkaat
Palaan lomalta blogin ääreen hämmästelemällä viikonlopun Hesarissa ollutta juttua Kalifornian jätevarkaista. Siellä ihmiset varastavat kierrätysjätteitä ja myyvät niitä eteenpäin. Jutussa haastatellut asukkaat olivat kovasti tuohduksissaan jätteidensä varastamisesta ja valittivat kun poliisia ei millään kuulu apuun. Siis siinä vaiheessa kun osan yhteiskunnan asukkaista on elätettävä itsensä toisten jätteitä varastamalla, amerikan hyvinvoivien ratkaisu yhteiskunnan kehittämiseksi on vaatia lisää poliisivoimia. Niin - vastahan niillä on miljoona kansalaista vankiloissa. Vanginvartijoiden, poliisien, yksityisien vartijoiden, aitojen ja turvakameroiden valmistajien määrää en tiedä, mutta lieneekö saman verran.
Toinen erikoinen jenkkiuutinen viime viikoilta on suunnitelma asentaa lentokoneisiin sähkölamauttimet, joilla hankalat matkustajat saadaan "rauhoitettua". Toivon tätä jonkun kesätoimittajan pilaksi. Mutta toisaalta sama minulle - ei ole siihen suuntaan menoa.
Toinen erikoinen jenkkiuutinen viime viikoilta on suunnitelma asentaa lentokoneisiin sähkölamauttimet, joilla hankalat matkustajat saadaan "rauhoitettua". Toivon tätä jonkun kesätoimittajan pilaksi. Mutta toisaalta sama minulle - ei ole siihen suuntaan menoa.
keskiviikko 18. kesäkuuta 2008
Välipalaksi ilo yhdyssanasta
Blogissa toteuttamani äänestys tuotti murskaavan tuloksen: 100% vastaajista oli sitä mieltä, että blogissa voisi energia-asioiden ohella käsitellä mitä vaan.
Siispä molempien vastaajien pyynnöstä autosarjan päättymistä odotellessa välipalaksi päivän riemun aihe:
Joskus ilahtuu nähdessään jonkun tarkoitukseensa mainiosti sopivan teknisen ratkaisun. Joskus ilahtuu nähdessään hyvinistuvat housut. Tänään ilahduin työpaikan miestenhuoneessa nähdessäni pyyhekoneessa tarran "Käsipyyherullajärjestelmä". Miten hieno yhdyssana! Kyllähän sitä pystyy keksimään vaikka miten pitkiä yhdyssanoja, mutta harvinaista herkkua on nähdä neljän sanan yhdyssana tositoimissa. Hienoa!
Siispä molempien vastaajien pyynnöstä autosarjan päättymistä odotellessa välipalaksi päivän riemun aihe:
Joskus ilahtuu nähdessään jonkun tarkoitukseensa mainiosti sopivan teknisen ratkaisun. Joskus ilahtuu nähdessään hyvinistuvat housut. Tänään ilahduin työpaikan miestenhuoneessa nähdessäni pyyhekoneessa tarran "Käsipyyherullajärjestelmä". Miten hieno yhdyssana! Kyllähän sitä pystyy keksimään vaikka miten pitkiä yhdyssanoja, mutta harvinaista herkkua on nähdä neljän sanan yhdyssana tositoimissa. Hienoa!
perjantai 13. kesäkuuta 2008
Skenaario 4: Vetyautot
Vetyauto eli oikeammin polttokennoauton voimanlähteenä on sähkö, joka tuotetaan auton akkuun polttokennossa auton tankissa olevan vedystä ja ilmassa olevasta hapesta.
Vety puolestaan tuotetaan tuotantolaitoksissa sähkön avulla ja jaetaan kuluttajille kuten bensiini nykään. Prosessissa on siis kaksi vaihetta enemmän kuin sähköauton kulutusprosessissa: vedyn tuottaminen sähköllä ja sähkön tuottaminen vedystä. Näin ollen vetyauton hyötysuhde on huonompi kuin sähköauton. Lisäksi tulevat vielä jakelusta aiheutuneet hävikki, joka muodustuu jakeluverkoston infrastruktuurista ja itse jakelusta. Sähkön jakeluhan on jo valmiina ja hävikit siinä ovat vähäiset vedyn jakeluun verrattuna.
Vetyauton hyvänä puolena sähköautoon verrattuna on nopeampi "tankkaus" (jakeluverkoston ollessa valmiina) ja tällä hetkellä suurempi toimintasäde.
Kuvitellaan että sähkö tai vety tuotetaan paikassa, missä sitä on uusiutuvista lähteistä järkevä tuottaa, esimerkiksi valtavissa tuulipuistoissa Kuolan niemimaalla tai aurinkovoimaloissa Saharassa. Vety voidaan tällöin kuljettaa tankeissa nykyisten polttoaineiden tapaan laivoilla, junilla ja rekoilla. Sähkön kuljetukseen tarvitaan uusi infrastruktuuri, tekniikka sentään on jo olemassa, nimittäin korkeajännitteiset tasavirtalinjat. Tällaiset monen maan läpi kulkevat sähkölinjat olisivat paitsi iso investointi, myös herkkä poliittisille muutoksille. Lyhyellä aikavälillä kuljetus siis vedyn eduksi, mutta pidemmällä suoran sähkön käytön. Pitkiä siirtoteitä voisi tällöin tietysti käyttää kaiken sähkön siirtämiseen, ei vain autojen lataamiseen.
Inhorealistisesti voisi myös ajatella tilannetta, jossa ydinvoimalat rakennetaan kehitysmaihin, tuotetaan vety siellä ja tuodaan länsimaihin. Näin ydinvoimaan liittyvät riskit jäisivät kehitysmaihin ja hyödyt tulisivat meille. Itse en tällaista tietenkään kannata, mutta kun katsoo miten olemme toimineet ja jatkuvasti toimimme, en pitäisi yllätyksenä tällaistakaan skenaariota.
Muilta osin vetyauto kärsii sähköauton ongelmista ja riskeistä sekä tuo vielä omansa, joita ovat selvästi huonompi hyötysuhde, hinta, turvallisuus, pakkasenkestävyys ja varastointi. Ilmastonmuutoksen kannalta karkaileva vety tuo myös omat ongelmansa vedyn muodostaessa kasvihuonekaasuja ilmakehässä reagoidessaan. Ilmeisesti vetyautoa lobbaavat innokkaimmin öljy-yhtiöt, niillä on oltava jakeluverkostolleen jotain myytävää. Vetyautoista puhuttaessa
Taloudellisesti järkevä vetyauto, huomioiden koko energian tuotantoketju on huomattavasti kaukaisempaa tulevaisuutta kuin sähköauto. Ilmeisesti löysät puheet vetytaloudesta ovat hidastaneet poliittista päätöksentekoa siirtymiseksi pois öljytaloudesta.
Polttokenno- ja sähköauto ovat kilpailevia teknologioita. Aika näyttää, jääkö niistä toinen voittajaksi. Todennäköisesti meillä on 20 vuoden päästä liikenteessä iloisesti sekaisin bensiiniautoja, dieselautoja, sähköautoja, polttokennoautoja sekä edellämainittujen hybridejä. Mutta mikä on niiden sekoitussuhde, sitä on tänään mahdoton ennustaa.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on järkevämpää käyttää sähkö suoraan sähkönä eikä muodostaa siitä vetyä ja taas sähköä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetyauto
Vety puolestaan tuotetaan tuotantolaitoksissa sähkön avulla ja jaetaan kuluttajille kuten bensiini nykään. Prosessissa on siis kaksi vaihetta enemmän kuin sähköauton kulutusprosessissa: vedyn tuottaminen sähköllä ja sähkön tuottaminen vedystä. Näin ollen vetyauton hyötysuhde on huonompi kuin sähköauton. Lisäksi tulevat vielä jakelusta aiheutuneet hävikki, joka muodustuu jakeluverkoston infrastruktuurista ja itse jakelusta. Sähkön jakeluhan on jo valmiina ja hävikit siinä ovat vähäiset vedyn jakeluun verrattuna.
Vetyauton hyvänä puolena sähköautoon verrattuna on nopeampi "tankkaus" (jakeluverkoston ollessa valmiina) ja tällä hetkellä suurempi toimintasäde.
Kuvitellaan että sähkö tai vety tuotetaan paikassa, missä sitä on uusiutuvista lähteistä järkevä tuottaa, esimerkiksi valtavissa tuulipuistoissa Kuolan niemimaalla tai aurinkovoimaloissa Saharassa. Vety voidaan tällöin kuljettaa tankeissa nykyisten polttoaineiden tapaan laivoilla, junilla ja rekoilla. Sähkön kuljetukseen tarvitaan uusi infrastruktuuri, tekniikka sentään on jo olemassa, nimittäin korkeajännitteiset tasavirtalinjat. Tällaiset monen maan läpi kulkevat sähkölinjat olisivat paitsi iso investointi, myös herkkä poliittisille muutoksille. Lyhyellä aikavälillä kuljetus siis vedyn eduksi, mutta pidemmällä suoran sähkön käytön. Pitkiä siirtoteitä voisi tällöin tietysti käyttää kaiken sähkön siirtämiseen, ei vain autojen lataamiseen.
Inhorealistisesti voisi myös ajatella tilannetta, jossa ydinvoimalat rakennetaan kehitysmaihin, tuotetaan vety siellä ja tuodaan länsimaihin. Näin ydinvoimaan liittyvät riskit jäisivät kehitysmaihin ja hyödyt tulisivat meille. Itse en tällaista tietenkään kannata, mutta kun katsoo miten olemme toimineet ja jatkuvasti toimimme, en pitäisi yllätyksenä tällaistakaan skenaariota.
Muilta osin vetyauto kärsii sähköauton ongelmista ja riskeistä sekä tuo vielä omansa, joita ovat selvästi huonompi hyötysuhde, hinta, turvallisuus, pakkasenkestävyys ja varastointi. Ilmastonmuutoksen kannalta karkaileva vety tuo myös omat ongelmansa vedyn muodostaessa kasvihuonekaasuja ilmakehässä reagoidessaan. Ilmeisesti vetyautoa lobbaavat innokkaimmin öljy-yhtiöt, niillä on oltava jakeluverkostolleen jotain myytävää. Vetyautoista puhuttaessa
Taloudellisesti järkevä vetyauto, huomioiden koko energian tuotantoketju on huomattavasti kaukaisempaa tulevaisuutta kuin sähköauto. Ilmeisesti löysät puheet vetytaloudesta ovat hidastaneet poliittista päätöksentekoa siirtymiseksi pois öljytaloudesta.
Polttokenno- ja sähköauto ovat kilpailevia teknologioita. Aika näyttää, jääkö niistä toinen voittajaksi. Todennäköisesti meillä on 20 vuoden päästä liikenteessä iloisesti sekaisin bensiiniautoja, dieselautoja, sähköautoja, polttokennoautoja sekä edellämainittujen hybridejä. Mutta mikä on niiden sekoitussuhde, sitä on tänään mahdoton ennustaa.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on järkevämpää käyttää sähkö suoraan sähkönä eikä muodostaa siitä vetyä ja taas sähköä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetyauto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)